Suunterveyden ongelmat ja alkoholi liittyvät vahvasti toisiinsa. Suusyöpätapauksista alkoholi ja tupakka aiheuttavat jopa 80 %. Vahvan tutkimusnäytön mukaan alkoholijuomat ovat luokan 1 karsinogeeni eli yhtä vaarallisia kuin asbesti.
Suomessa alkoholinkäyttö on kansanterveydellinen ongelma: THL:n tilastojen mukaan 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten vuosittainen alkoholinkulutus on 9 litraa muutettuna 100-prosenttiseksi alkoholiksi, ja alkoholin käytön haitoille altistuu eri tavoin 58 % suomalaisista vuosittain.
Alkoholi metaboloituu maksassa ja muuttuu syöpää aiheuttavaksi aseltaldehydiksi. Ekstrahepaattisen metabolian eli muissa elimissä tapahtuvan palamisen kautta asetaldehydiä muodostuu myös esimerkiksi suuontelossa.
– Niin kauan, kun alkoholia on esimerkiksi 2 promillea veressä, sitä on myös syljessä 2 promillea, HLT, EHL, LL Johanna Uittamo tiivistää.
Suuontelossa juuri suun mikrobit tuottavat etanolista karsinogeenistä asetaldehydiä. Tämä on osoitettu tutkimuksessa, jossa suun mikrobien määrän vähentäminen klooriheksidiinipurskuttelulla vähensi myös asetaldehydin määrää suussa.
Suusyöpäriski on myös tutkitusti annosriippuvainen. Hammaslääkärin ja lääkärin tuleekin kysyä anamneesin yhteydessä alkoholinkäytöstä, eikä tyytyä ”ihan tavallisesti” vastaukseen, vaan tarkentaa kulutusta annoksina. Noin 20 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa
15 % lääkäreitä kysyi potilaan alkoholinkäytöstä. Vuonna 2021 käynnistetyssä, vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa tilanne näyttää olevan hammaslääkärien keskuudessa sunnilleen sama. Kysymistä ei kannattasi kuitenkaan ohittaa, sillä tutkitusti jo kysyminen auttaa.
– Anamneesi on mahdollisuus tarjota tutkittua tietoa terveyden ja hyvinvoinnin alalta ja muuttaa käyttäytymistä. Ajatellen suusyöpäriskiä alkoholin käytöstä tulisi kysyä juuri nuorilta perusterveiltä, joihin voidaan vielä vaikuttaa, korostaa Uittamo.
Lähde: HLT, EHL, LL Johanna Uittamon luento ”Potilaan alkoholinkäyttö – miten otan suusyöpäriskin huomioon?” 18.11. Helsingin yliopistolla.