Post

Protetiikka ja purentafysiologiaLiitto lausui erikoishammasteknikon toimenkuvan laajentamisesityksestä

4.1.2019Outi Hautamäki

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.6.2018 työryhmän arvioimaan erikoishammasteknikoiden (EHT) toimenkuvan laajentamista. Erikoishammasteknikko saa nykyisen lain mukaan valmistaa itsenäisesti vain kokoproteeseja hampaattomaan leukaan; osaproteeseja he eivät saa valmistaa itsenäisesti.

Työryhmä esittää, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että erikoishammasteknikko voisi täydennyskoulutuksen suoritettuaan valmistaa osaproteeseja itsenäisesti hammaslääkärin lähetteen perusteella. STM pyysi asiasta lausuntoja 4.12.2018 mennessä.

Hammaslääkäriliitto kartoitti lausuntonsa pohjaksi jäsenkunnan näkemyksiä työnjaosta uutiskirjeeseen liitetyllä kyselyllä. Hammaslääkärien mielipiteet asiasta vaihtelivat.
Lausunnossaan liitto katsoo, että esitetty malli edellyttää tiiviimpää yhteistyötä lähettävän hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon välillä kuin EHT:n itsenäisissä kokoproteesihoidoissa.

– Hyvässä tilanteessa potilas liikkuu joustavasti ammattilaisten välillä, suun ja hampaiston perushoito toteutuu asianmukaisesti, ja hoitovaiheet limittyvät tarkoituksenmukaisesti toisiinsa. Mutta miten varmistetaan, että hammaslääkärin rooli todella toteutuu, ennen kuin proteettinen hoito alkaa? kommentoi liiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Liitto huomauttaa lausunnossaan, että säädöksiä luotaessa on arvioitava realistisesti myös tilanteita, joissa tällaista yhteyttä ei ole, esimerkiksi potilaan hakeutuessa suoraan erikoishammasteknikolle.

Liitto pitää ainoana toimivana mahdollisuutena mallissa, että sekä hammaslääkärin että erikoishammasteknikon käynnit kirjataan Kanta-järjestelmään.

– Työryhmä suosittaa tätä, mutta pelkkä suositus ei liiton mielestä ole riittävä. Kanta-järjestelmä mahdollistaa tietojen vaihdon ammattilaisten välillä ja varmistaa laadukkaan ja potilasturvallisen hoidon.

– Mahdollisen uuden sote-järjestelmän mukana tulevat protetiikan asiakassetelit sopisivat lisäksi hyvin myös erikoishammasteknikoiden antamaan hoitoon, eikä voida ajatella, että tämä tapahtuisi ilman Kanta-järjestelmää, Pöyry toteaa.

Lisäksi liitto huomauttaa muun muassa, että työryhmän esittämä 2–3 opintopisteen täydennyskoulutus on liian suppea. Liitto ehdottaa esimerkiksi yliopistoissa järjestettävän täydennyskoulutuksen selvittämistä ja huomauttaa, että osaamista tulee arvioida myös kliinisten taitojen osalta.

Lue STM:n työryhmän raportti: stm.fi > Hankkeet ja säädösvalmistelu > Kaikki hankkeet > tekstihakuun Erikoishammasteknikko.

Lue lausunto kokonaisuudessaan liiton nettisivuilta kohdasta Liiton toiminta > Kannanotot ja lausunnot.

Lue myös
Etsitkö näitä?