Hammaslääkäri

Tiistai 11.05.2021

Maskiaika haastaa kuulokokemuksen

Jatkuva suu-nenäsuojuksen käyttö vaikeuttaa potilaiden kohtaamista. Lähes kaikki ihmiset käyttävät huuliltalukemista kuuloaistinsa tukena. Erityisesti kuulovammaisilla maskiaika voi vaarantaa jopa potilasturvallisuuden.

maskijuttu.jpg

Vastatusten kannattaa jutella ainakin osa vastaanottoajasta – kirjaimellisesti vastaan ottaen. (Kuva: Sanna Leikkainen)

Potilas kävelee vastaanottohuoneeseen, jossa hammaslääkäri ja hoitaja ovat jo valmiiksi maskeihin sonnustautuneina. Ensimmäisenä hän saa purskutteluliuoksen Betadinea tai vetyperoksidia.

– Purskuttele minuutin ajan, älä nielaise, kuuluu ohje.

Potilaan purskuteltua hoitaja laskee tuolin vaakatasoon. Poran ujellusta ennakoidakseen potilas riisuu kuulokojeensa. Uuden lääkkeensä nimeä, Pradaxaa, hän yrittää muistella vaakatasossa samalla, kun asento tuntuu vähän hankalalta ja huimaa. Pääpuolta nostetaan pystymmäksi. Lääkäri huomaa paikattavaksi suunnitellun hampaan olevan halki.

Potilas kuulee virheellisesti, että hammas on auki. Lääkäri kurkottaa selostamaan tilannetta potilaalleen, vanhalle miehelle, jonka lukulasit ovat pöydällä. Taustalla soi radio ja potilas tuntee olonsa vähän epävarmaksi: hän ei kehtaa kertoa, ettei kuule eikä näe lääkäriä hyvin. Kun toimenpide alkaa, hän ei puutuneena tunne eikä tiedä, mitä lääkäri tekee.

Huulioluku auttaa kuulemaan hiljaisenkin puheen

Hammaslääkärit ja -hoitajat ovat käyttäneet jo pitkään kirurgista suu-nenäsuojusta työssään. Useimmilla maski on kuitenkin kasvojen alaosan edessä vain toimenpiteissä. SARS-CoV2-viruksen aiheuttaman pandemian aikana potilaat ovat joutuneet tottumaan siihen, että hoitohenkilökunnan kasvoista näkyvät vain silmät. Se tarkoittaa osalle heistä vaikeuksia pärjätä vastaanottotilanteessa.

– Nähdyn puheen seuraaminen on tärkeä osa puheen havaitsemista myös normaalikuuloisille ihmisille, kirjoittaa logopedian yliopistonlehtori Satu Saalasti Helsingin yliopiston verkkosivuilla. Puheliikkeiden näkeminen auttaa erityisesti taustahälyssä.

– Tutkimusten perusteella tiedetään, että jopa täysin äänettömien puheliikkeiden näkeminen aktivoi kuuloaivokuorta, hän jatkaa. Tämä siitä huolimatta, että vain pieni osa ihmisistä ymmärtää puhetta pelkän huuliltalukemisen eli huulioluvun kautta.

Puheen seuraamista pitää helpottaa

Maskien jatkuvan käytön aikana puheen seuraamista pitää helpottaa. Taustahälyä on syytä vähentää, mikä merkitsee vastaanotolla radion volyymin pienentämistä. Hoitajan kanssa on hyvä sopia välisiivouksen äänekkäämpien vaiheiden, kuten imurien juoksetuksen, tekemisestä vasta sitten, kun potilas on poistunut huoneesta. Hammaslääkäri voi auttaa potilasta hidastamalla puhetta ja lisäämällä silmien ja kulmien ilmeikkyyttä.

Potilas on hyvä kohdata ainakin osan keskusteluajasta vastatusten, ei tietokonepöydän takaa.
Pienellä osalla potilaista puheen kuuleminen vaatii aina näköhavainnon. Tällöin tärkeimmät asiat kirjoitetaan paperille tai älypuhelimen näytölle.

Kuuloliitto puoltaa ikkunallisia maskeja

Maskiaikaa seurataan tiiviisti myös Kuuloliitossa. Se on esittänyt, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön hankittaisiin ns. ikkunallisia maskeja, jotka mahdollistavat huulioluvun. Ne ovat kuitenkin kiven alla.

– Tällä hetkellä ikkunallisia, läpinäkyviä maskeja ei ole juurikaan saatavilla Suomesta, toteaa Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.

– Teemme jatkuvasti vaikuttamistyötä, jotta näitä läpinäkyviä maskeja saataisiin Suomeen. Näitä kysellään meiltä ihan joka päivä – jopa sairaanhoitopiirit, joiden vastuulla maskien hankinta on, kyselevät näiden perään.
Kuuloliitto on käynnistänytkin yhteistyötä muutaman yrityksen kanssa. Kevään aikana Suomeen saataneen ikkunallisia maskeja.

– Olemme itse tilanneet läpinäkyviä maskeja muun muassa Hollannista. Kaikkein parhaiten tuntuisivat toimivan sellaiset ikkunalliset maskit, jotka ovat samankaltaisia kuin kirurginen suu-nenäsuojus, mutta suun ja huulion kohdalla on läpinäkyvä osio. Toki markkinoilla on myös maskeja, jotka on valmistettu samasta materiaalista kuin visiirit, mutta omien kokemustemme perusteella ne eivät eroa juurikaan visiireistä.

Kuuloliitto on päätynyt suosittamaan visiirien käyttöä kuulovammaisten kanssa asioidessa, vaikka niiden teho koronaviruksen leviämisen estämisessä on tavanomaista maskia heikompi. Konkreettinen peruste löytyy hammaslääkärin vastaanotolta, jossa Kuuloliiton oma kuulovammainen työntekijä oli käynyt. Hän ei ollut kuullut maskien takia lääkärin eikä hoitajan puhetta.

– Yhtäkkiä työntekijämme oli havahtunut siihen, että hammashoitaja kosketti tätä ja ilmoitti lääkärille, ettei potilas reagoi, Kaijanen kuvailee väärinymmärrystä.

Kuuloliiton verkkosivuille kootaan myös parhaillaan kokonaista omaa osiota, josta hammaslääkärit löytävät materiaaleja, ohjeita ja vinkkejä asiakastilanteisiin. Verkkosivuilta löytyy lääkäriopiskelijoille tehty opasvideo, miten kuulovammainen huomioidaan potilaskäynnillä.

Testaa itse

Kokeile, muuttuuko kuulohavaintosi nähdyn puheen vaikutuksesta kokonaan toiseksi. Jos näin käy, kyseessä on paljon tutkittu McGurk-illuusio. Sen alkuperäisessä koeasetelmassa koehenkilöt raportoivat kuulevansa tavun /da/ silloin, kun he tosiasiassa kuulevat videolta tavun /ba/, ja näkevät samalla puhujan huulilla muodostuvan tavun /ga/.
Testaa puheliikkeiden vaikutus kuulohavaintoosi: areena.yle.fi/1-2204568