Tulevaisuudessa aggressiivisimmat suusyövät voidaan ehkä tunnistaa jo varhaisvaiheessa siitä, että syöpäkasvaimesta löytyy tiettyjä merkkiaineita.
Turun yliopistossa 5.5. tohtoriksi väitellyt LL Johannes Dunkel havaitsi väitöstyössään, että jos leikkauksella poistetusta suu-syöpäkasvaimesta löytyy vain vähän CD44-nimistä ja paljon Hypoxia Inducible Factor (HIF)-1α-nimistä merkkiainetta, kasvain on todennäköisesti hyvin aggressiivinen.
Tieto syövän aggressiivisuudesta on tärkeä siksi, että se voi auttaa valitsemaan potilaalle sopivanlaajuisen hoidon.
– Tällä hetkellä hoitopäätökset perustuvat kasvaimen kokoon, sijaintiin ja levinneisyyteen, Dunkel toteaa.
– Syövän molekyylitason muutoksia, jotka kertovat syövän aggressiivisuudesta, ei ole aiemmin voitu kliinisesti arvioida eikä siten käyttää hoitopäätöksien perustana.
Laajuudeltaan sopivan hoidon valitseminen on suusyövässä ensisijaisen tärkeää. Taudin ennuste on nykyäänkin huono, mutta silti hoitoon liittyvä sairastavuus olisi saatava pidettyä mahdollisimman pienenä. Suu-syöpää hoidetaan ensisijaisesti leikkauksella, jonka lisäksi voidaan antaa sädehoitoa ja kemoterapiaa.
Dunkel tarkasteli tutkimuksessaan myös erästä mahdollista tulevaisuuden syöpähoitoa: Clever-1-molekyylin toiminnan estämistä. Aiemmin on havaittu, että Clever-1:een kohdistuva hoito hidastaa syövän kasvua.
– Halusin tutkia, miten Clever-1:n poistaminen vaikuttaa elimistön normaaliin immuunipuolustukseen. Havaitsin, että kun molekyylin toiminta estetään hiiressä geneettisellä manipulaatiolla, hiiren elimistön vasta-ainetuotanto kiihtyy.
Vaikuttaa siis epätodennäköiseltä, että estäminen ainakaan lisäisi potilaan herkkyyttä tartuntataudeille, mikäli sama ilmiö on todettavissa myös potilailla, Dunkel kertoo.
– Voidaan myös spekuloida, että lisääntynyt vasta-ainetuotanto saattaisi tehostaa Clever-1-molekyyliin kohdistuvan syöpähoidon tehoa.
Dunkelin tuore tutkimus antaa toivoa myös hammaslääkäreille, jotka kohtaavat työssään suusyöpäpotilaita.
– Tällainen tutkimus on ensisijaisen tärkeää, koska toistaiseksi ei ole löydetty toimivia merkkiaineita, jotka ennustaisivat suuontelon syövän käyttäytymistä ja ohjaisivat hoitoa, toteaa dos, EHL, Apollonian Suupatologian ja suulääketieteen jaoston puheenjohtaja Jaana Rautava.
– Immunohistokemiallisilla merkkiaineilla on sekin etu, että niiden määrittäminen on helppoa ja edullista siirtää käytännön potilastyöhön.
Rautava toivookin, että tulevaisuudessa prospektiiviset tutkimukset osoittaisivat nyt tutkitut kaksi merkkiainetta käyttökelpoisiksi.
Lähteet: Turun yliopiston tiedote Aggressiivisimmat suusyövät voi jatkossa olla mahdollista tunnistaa kasvaimessa esiintyvien merkkiaineiden avulla 27.4.2017.
Dos, EHL Jaana Rautavan sähköpostihaastattelu 28.4.2017.