Hammaslääkäri

Maanantai 30.11.2020

Millä opeilla korona nyt kohdataan?

Turvavälit, potilaiden esihaastattelut ja kohortointi sekä hoitohenkilökunnan visiirit ovat arkea jatkossakin. Hoitotakuussa pysyminen on suunterveyden ammattilaisten yhteinen huoli; aiemmin tavoitellusta hoitoonpääsyn nopeuttamisesta on enää turha haaveilla.

Viimeiset poikkeusjärjestelyt ehdittiin juuri ja juuri purkaa, kun koronan toisesta aallosta näkyy jo viitteitä. Hammaslääkärilehti kysyi joiltakin koronapotilaita kohdanneilta paikkakunnilta, miten tulevaan on kevään kokemusten perusteella varauduttu.

Mitään merkittävää muutosta ei vastausten perusteella ole syksyä varten tehty eikä harkittu, pikemmin periaatteena on THL:n ohjeen noudattaminen ja hyviksi havaittujen käytäntöjen jatkaminen. Niistä tärkein heti kärkeen:

– Henkilökunta tai potilaat eivät ole saaneet tartuntoja hoidon yhteydessä, joten suojaukset ovat osoittautuneet toimiviksi, toteaa Helsingin kaupungin vs. johtajahammaslääkäri Sinikka Varsio.

Näköpiirissä omia vai muita töitä?

Kevään aikana suunterveyden ammattilaisia siirrettiin muihin tehtäviin, kiireetön hoito laitettiin jäihin, hygieniaohjeen takia hoitoajat pitenivät, osa hammashoitoloista suljettiin kokonaan, ja osin myös potilaat peruivat aikojaan itse. Lopputuloksena monilla paikkakunnilla ihmetellään, voiko hammaslääkäriin päästä enää ollenkaan ja mihin saakka ajat oikein menevät.

Mehiläinen Länsi-Pohjan suun tervey-denhuollon johtaja Arto Karjalainen kertoo, että toimintaa jouduttiin keväällä supistamaan rajusti suojainten heikon saatavuuden ja toisaalta potilaiden kaikkoamisen takia. Kiireettömään hoitoon saa nyt ajan 4–6 kuukauden päähän.

– Ehkä liikaa rajasimme terveyden edistämistyötä ja esimerkiksi oikomishoitoja, minkä seurauksena on jonkin verran tullut takapakkia.

Onko jatkossa tarkoitus lainata suunterveyden ammattilaisia toisiin tehtäviin?

– Näillä näkymin ei ole tiedossa henkilöstösiirtoja muihin toimintoihin, toteaa johtava ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström Turun suun terveydenhuollosta.

Myöskään Vantaalla tätä ei ensisijaisesti suunnitella.

– Näin tapahtuu jatkossa vain ja ainoastaan, jos meidän on pakko supistaa toimintaa, eli mikäli kiireetön hoito keskeytettäisiin uudelleen. Muuten suun terveydenhuollon ammattilaiset pysyvät omissa tehtävissään, sanoo Vantaan suun terveydenhuollon johtaja Helena Salusjärvi-Juopperi.

Helsingissä suun terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan uudestaan sekä epidemiologisessa yksikössä tartunnanjäljityksessä että satamissa epidemiatoiminnan koordinoimisessa ja terveysneuvontapisteissä, Oulussa puolestaan koronatestauksessa.

– Olemme oppineet ketteryyttä muuttaa toimintaamme nopeastikin tilanteen niin vaatiessa, Varsio sanoo.

Visiiri on nyt osa arkea

Koronakevään muut opit liittyvät potilaiden kohortointiin sekä hygienia- ja odotuskäytäntöihin. Visiirit ovat näkyvä osa uutta arkea.

– Hengitystieinfektioisten ja koronainfektioon viittaavia oireita potevien potilaiden hoito on eriytetty, samoin riskiryhmiin kuuluvia pyritään suojaamaan varaamalla heille aamun ensimmäiset hoitoajat. Kontaktien vähentäminen työpäivän aikana koskee potilashoitoa, työparityöskentelyä ja taukotiloja. Pukutiloja myöten kaikkiin tiloihin on merkitty korkein sallittu henkilömäärä, kertoo Oulun suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Päivi Harju.

– Priorisointia ja pidempiä hoitoaikoja on myös harjoiteltu. Digitaaliset vastaanottokäynnit ja jonotilanteesta informoiminen ovat kehittymässä myönteisesti. On ollut hienoa huomata, että suun terveydenhuollon henkilökunta on joustavaa ja haluaa palvella asiakkaita ja potilaita hyvin poikkeusoloissa, toteaa johtava ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen Tampereelta.

Monilla terveysasemilla tai hammashoitoloissa työskentelee nyt aulatervehtijä tai palveluohjaaja.

– Kaikilta potilaita kysytään koronaan liittyvät esihaastattelukysymykset puhelimessa hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Suun terveydenhuollon ammattilaisia toimii terveys- ja hyvinvointikeskuksissa, terveysasemilla ja hammashoitoloissa potilasohjauksessa ns. aulatervehtijöinä, joiden tehtävänä on kysyä myös nämä koronakysymykset, Varsio kertoo.

– Olemme todenneet, että palveluohjaajat hoitoloissa ovat hyödyksi, varsinkin kun potilaissa on havaittavissa jonkinlaista kyllästymistä tilanteeseen. Hoitolaan saatetaan tulla pienestä flunssaoireilusta huolimatta ja ehkä koko muun perheen kanssa, Merne-Grafström sanoo.

Ilman lisäresursseja tilannetta ei hallita

Esimerkiksi Espoossa hammashoito on ruuhkautunut pahoin. Keväältä siirrettiin noin 50 000 aikaa ja jonoon laitettiin noin 10 000 potilasta. Vantaalla kevään ajalta kertyi noin 35 000 hoitokäynnin hoitovelka.
 
– Hoitovelka on suuri. Ajanvaraus on edelleen ruuhkautunut, joten takaisinsoitto kestää useamman päivän. Vaikka jono on nyt purettu, kysyntää riittää edelleen. Kannattaisin Kela-korvausten massiivista nostoa joksikin aikaa, jotta kunnat pystyisivät selviämään hoitovelastaan, sanoo Espoon johtava ylihammaslääkäri Heli Yli-Knuuttila.

Hoitovelasta kantautuu samansuuntainen viesti myös Helsingistä, Vantaalta ja Oulusta: korona-ajan hoitovelkaa puretaan vielä pitkään.
– Kiireettömän hoidon nostaminen sille kuuluvaan arvoonsa on tulevaisuuden haaste. Arkipäivystyksen ja kiireettömän hoidon tasapainon löytymiseen on panostettava, sanoo Päivi Harju.

Turussa tilanne kiteytetään niin, että toiminnan kehittämisen painopiste muuttui kevään jälkeen kertaheitolla. Kun aiemmin toiminnan kehittäminen keskittyi hoitoon pääsyn nopeuttamiseen, nyt kaikki voimavarat menevät siihen, että enimmäisajat eivät ylity.

– Suun terveydenhuolto tarvitsee lisäresursseja omaan toimintaansa, jotta tilanne saadaan hallintaan, toteaa Merne-Grafström.

– Hoitotakuussa pysyminen tulee olemaan todellinen haaste, sanoo myös Varsio Helsingissä.

Jotain positiivistakin. Länsi-Pohjassa Karjalainen arvelee, että vaikutukset voivat olla myönteisiäkin, saatiinhan ministeriön ja THL:n kautta tilaisuus korostaa suunterveyden merkitystä koronan haittojen lieventämisessä. Myös Vantaalla nähdään tilanteessa hyvääkin.

– Suun terveydenhuollon ammattilaisten imago kasvoi, kun meiltä esimerkiksi löytyi potentiaalia organisoida drive
in -testaustoiminta. Myös digitaalisuuden hyödyntäminen etävastaanotoilla edistyi, kun siihen oli erityinen tarve, Salusjärvi-Juopperi sanoo