Hammaslääkäri

Tiistai 04.10.2022

Milloin ja kenelle kipulääkettä akuuttiin kipuun?

Akuutin kivun hoito kipulääkkeillä edellyttää paitsi hyvää anamneesia myös lääkkeiden käyttöaiherajoitusten ja turvallisen käytön hyvää tuntemusta, muistutetaan Duodecim-lehden artikkelissa. Kivun lääkitseminen ei paranna juurisyytä, mutta mahdollistaa usein paranemisprosessin ja voi estää kivun pitkittymisen.

HLT, EHL, LL Johanna Uittamo muistuttaa, että suun alueen kivulle on aina jokin syy. Kirurgisissa toimenpiteissä kudosvaurion synty on ennalta selvää, ennakoimaton kudosvaurio voi syntyä esimerkiksi juurikanavan ylipreparoinnissa.

– Yleensä kivun aiheuttajana on kuitenkin jokin hammas, joka vaatii asianmukaista hoitoa. Ensimmäisenä tulee poissulkea infektiot, hoitaa kivun aiheuttaja ja vasta sitten paneutua kivun hoitoon.

Kipulääkityksen tavoitteena on vähentää kipu ainakin puoleen alkuperäisestä. Akuutin kudosvauriokivun lääkehoidossa turvaudutaan ensisijaisesti parasetamoliin, tulehduskipulääkkeisiin ja mietoihin opioideihin. Samalla tavoin vaikuttavia kipulääkkeitä ei tule yhdistää haittojen lisääntymisen vuoksi. Lisäksi kipulääkkeiden ja muiden lääkkeiden, kuten antikoagulaatiolääkitysten ja asetyylisalisyylihapon, yhteisvaikutukset vaativat erityishuomiota.

Kipulääkkeiden käytölle on myös rajoituksia erityistilanteissa, kuten maksan, munuaisten ja sydämen vajaatoiminnan sekä raskauden ja imetyksen yhteydessä.

– Tavallisin kipulääkeyhdistelmä hammaslääkärille on parasetamoli ja ibuprofeeni, mikäli potilaan sairaudet ja lääkitykset sen sallivat, toteaa Uittamo.
Parasetamoli on lähtökohtaisesti hyvin turvallinen lääke, jos enimmäisannoksia ei ylitetä. Parasetamoli voi olla kuitenkin maksatoksinen erityisesti alkoholisteille ja aliravituille potilaille. Annosmuutokset tulee huomioida myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suonensisäinen parasetamoli voi myös laskea heikkokuntoisen potilaan verenpainetta, joten tätä antoreittiä tulisi välttää. Iäkkäille parasetamoli on kuitenkin paras kipulääkevaihtoehto.

Tulehduskipulääke on useimmiten tehokkain, eikä sen haittavaikutuksia tarvitse pelätä terveillä alle 65-vuotiailla potilailla. Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset lisääntyvät iän ja sairastavuuden sekä kasvavan annoskoon ja käyttöajan myötä. Tuolloin on huomioitava sydän- ja verisuonielimistöön, munuaisiin ja maha-suolikanavaan kohdistuvat haitat sekä asetyylisalisyylihappoyliherkät astmapotilaat. Harvinaisempana haittana voivat olla vaikutukset verenkuvaan. Esimerkiksi metamitsolin ja pitofenomin yhdistelmävalmiste Litalgin lisää agranulosytoosin riskiä, ja pidempää käyttöä on seurattava verikokein.

Opioideja tulisi käyttää vasta, kun muut kipulääkkeet eivät auta. Kehotuksena on välttää suurien pakkauskokojen määräämistä akuuttiin kipuun ja muistuttaa lääkityksen lyhytaikaisuudesta. Miedonkin opioidilääkityksen rutiininomaista uusimista tulisi välttää, eikä vahvoja opioideja tulisi kirjoittaa akuuttiin kipuun kuin poikkeustapauksissa.

– Miedot opioidit kuten tramadoli ja kodeiini (esim. yhdistettynä parasetamoliin), ovat mahdollisia lyhytaikaiseen käyttöön esimerkiksi hankalan hampaanpoiston jälkeen. Rutiinia niiden kirjoittaminen ei kuitenkaan saa olla, painottaa Uittamo.

Annika Nissinen

Lähde: Fanta S, Backman J, Kalso E. Parasetamolin, tulehduskipulääkkeiden ja mietojen opioidien käyttö akuutin kivun hoidossa. Duodecim 2022; 138: 704–10. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2022/8/duo16798