Hammaslääkäri

Lauantai 23.10.2021

Myös oireettoman koronapotilaan sylki voi tartuttaa

istock-korona_hengitys_web.jpg

(Kuva: iStockphoto)
(Kuva: iStockphoto)

SARS-CoV-2 infektoi suun limakalvon epiteelisoluja ja pienten sylkirauhasten soluja, ja tauti voi tarttua jopa oireettoman koronapotilaan syljestä, todetaan Nature Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Tähän asti SARS-CoV-2-tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan enimmäkseen viruksen esiintymistä nenänielussa ja keuhkoissa, ja suuontelon sekä syljen rooli taudissa ymmärretään heikosti. Näin on siitä huolimatta, että koronan tiedetään leviävän mm. puhuessa ja yskiessä. Lisäksi moni koronainfektion tyypillisistä oireista viittaa siihen, että infektio saattaa kohdistua myös suun kudoksiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi makuaistin katoaminen, suun kuivuminen ja erilaiset limakalvovauriot.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin SARS-CoV-2:n kykyä infektoida suun limakalvon eri alueiden epiteelisoluja sekä pienten sylkirauhasten soluja ja erittyä niistä tartuttavana. Tutkijat tarkastelivat soluja ex vivo yksittäisen solun RNA-sekvensoinnin ja in situ -hydridisaation avulla. He totesivat, että monet sylkirauhasten ja suun limakalvojen solut ilmentävät ACE2- ja TMPRSS-reseptoreita, joiden tiedetään olevan koronainfektion tarttumisessa keskeisessä roolissa. Näiden määrä oli suuontelossa ja sylkirauhasissa samankaltainen kuin esimerkiksi koronapotilaiden nenänielussa.

ACE2:ta ja TMPRSS:ää ilmentävien suuontelon ja sylkirauhasten solutyyppien infektoituminen varmistettiin tutkimalla koronaan menehtyneiden vainajien (N = 18) kudosnäytteitä. Viruksen osoitettiin lisääntyvän suun ja sylkirauhasten kudoksissa, ja tällöin havaittiin myös paikallista tulehdusvastetta.

Tutkijat toteuttivat myös prospektiivisen potilaskohorttitutkimuksen (N = 39). Näistä osallistujista 30 oli nenänielutestin perusteella koronapositiivisia; 9 henkilöä taas oli lähtötilanteessa testinegatiivisia, mutta heillä oli korkea riski saada tartunta (koronapotilas samassa taloudessa tai työpaikalla). Viiden viikon seurannan aikana tutkijat havainnoivat virusmääriä SARS-CoV-2:n RNA-määritystä käyttäen ja mittasivat viruksen antigeeneihin kohdistuvia vasta-ainetasoja osallistujien nenänielussa ja syljessä. Yleisesti ottaen sylkinäytteiden ja nenänielunäytteiden tulokset korreloivat keskenään hyvin. Kuitenkin oireettomista osallistujista peräti viisi sai positiivisen tuloksen ainoastaan nenänielusta; kahdella taas sylki pysyi testipositiivisena senkin jälkeen, kun nenänielunäyte oli muuttunut negatiiviseksi. Tutkituista 22 % raportoi, ettei heillä ollut mitään oireita. Oireettomilla osallistujilla sylki- ja nenänielutulos pysyi positiivisena 0,5–3,5 viikkoa; oireilevilla tulos oli positiivinen noin viikon pidempään. Myös oireettomien potilaiden sylki oli virusviljelyn perusteella tartuttavaa, mikä tarkoittaa, että täysin oireetonkin potilas voi tartuttaa pitkän ajan. Oireisilla potilailla taas havaittiin, että syljen virusmäärän ja makuaistin katoamisen välillä oli yhteys.

Tutkimuksessa osoitettiin myös, että maskin käyttö vähensi puheen aikana erittyvien pisaroiden määrän noin kymmenesosaan.
Tutkijat toteavatkin, että suuontelo ja pienet sylkirauhaset ovat olennainen ja aliarvioitu koronan kohdekudos, jossa viruksen leviämisen dynamiikka tosin on erilainen kuin nenänielussa. Suuontelon ja sylkirauhasten suora rooli viruksen leviämisessä sekä taudinkuvassa vaatiikin lisätutkimuksia.

– Tutkimuksen tulokset avaavat merkittävällä tavalla suuontelon roolia SARS-CoV-2-viruksen patogeneesissä ja tarjoavat selitysmalleja COVID-19-infektioon liittyville suun alueen oireille, toteaa LT, EHL Hannamari Välimaa.

– Tutkimus myös vahvistaa käsitystämme syljen merkityksestä tartuntojen välittäjänä. Tämän huomioiminen niin arjessa kuin suun terveydenhuollossa työskenneltäessä on erittäin tärkeää.

Lähde: Huang N, Pérez P, Kato T, Mikami Y, Okuda K, Gilmore RC. ym. SARS-CoV-2 infection of the oral cavity and saliva. Nature Medicine. Julkaistu verkossa 25.3.3031. doi: 10.1038/s41591-021-01296-8

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut LT, EHL Hannamari Välimaa.