Hammaslääkäri

Torstai 04.06.2020

Näin korona näkyy julkisen puolen hammaslääkärin työssä

Miten koronapandemia on kevään aikana vaikuttanut suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärin työhön? Hammaslääkäriliitto selvitti asiaa jäsenkyselyllä yksityishammaslääkäreille huhtikuun alussa ja nyt asiaa kysyttiin julkisen suun terveydenhuollon kollegoilta.

Koronatilanne on näkynyt ja tuntunut eri tavoin ja eri asteisena hammaslääkärien työssä erilaisilla työpaikoilla. Esimerkiksi sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa antoi sairaalahammaslääkäreistä yhä puolet, terveyskeskushammaslääkäreistä lähes kolmannes (27 %) ja YTHS:llä lähes kaikki hammaslääkärit (93 %). Vain kiireellistä hoitoa tekeviä oli sairaaloissa noin neljännes (26 %) ja terveyskeskuksissa vähän yli kolmannes (32 %).

Muuta kuin potilastyötä tekevät kertoivat siirtyneensä muun muassa seuraaviin tehtäviin: hallinnollinen työ, tutkimus ja jatko-opiskelu, COVID-19 tartuntaketjujen jäljitys tai näytteenotto sekä koronaneuvonta rajanylityspisteillä, vanhusten hoitotyö ja vointikyselyjen teko potilaille, hoitosuunnitelmien laatiminen, röntgenlausunnot ja konsultointi sekä toimistotyöt, suojavarusteiden järjestely tai korvaavien tehtävien odottelu.

Hammaslääkäriliiton tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, joka lähetettiin kaikille terveyskeskuksissa, sairaaloissa, YTHS:llä sekä puolustusvoimissa ja vankiterveydenhuollossa työskenteleville hammaslääkäreille sekä vuokratyötä tekeville ja Mehiläinen Länsi-Pohjassa työskenteleville. Vastausaika oli 24.–30.4.2020. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 1 190 jäsentä eli vastausaste oli 50 %. 

Suurin ryhmä kyselyyn vastanneista eli 1 062 (89 %) työskenteli terveyskeskuksessa. Sairaalassa toimi 77 (7 %) hammaslääkäriä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palveluksessa 31 (3 %). Esimiesasemassa toimi 13 % ja työntekijänä 87 % kaikista vastaajista. 

Suuri osa työskenteli Helsingissä ja muualla Uudellamaalla (28 %). Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla työskenteli kussakin noin 10 % ja loput sijoittuivat tasaisesti ympäri maata.

Lomautuksia vielä vähän, mutta yt-neuvotteluja tulossa

Lomautettuna oli huhtikuun lopussa yhteensä 1,6 % kaikista vastaajista. 

Terveyskeskushammaslääkäreistä noin joka viides kertoi, että omalla työpaikalla on kuitenkin jo tehty päätös yhteistoiminta eli yt-menettelyn käynnistämisestä hammaslääkärien lomauttamiseksi. Sairaalassa vastaava osuus oli noin 10 prosenttia vastaajista.

Suojavarusteista ajoittain pulaa

Suojavarusteista kertoi olleen ajoittain puutetta noin neljännes (24 %) terveyskeskushammaslääkäreistä ja 14,5 % sairaalahammaslääkäreistä. Jatkuvasta suojavarusteiden puutteesta oli kärsinyt kolme prosenttia vastaajista.

Valtaosa kaikista julkisen sektorin hammaslääkäreistä (86 %) ei ollut vielä hoitanut potilaita, joilla on tai joilla epäillään olevan COVID-19-infektio. Sairaalahammaslääkäreistä 39 % oli hoitanut koronapotilaita tai mahdollisesti tartunnan saaneita.

Suurin osa hammaslääkäreistä ei olut kohdannut ongelmia koronavirustestaukseen pääsyssä. Noin 85 % kertoi, että testaukseen ei edes ole ollut tarvetta. Ongelmia testaukseen pääsyssä oli ollut noin 8,5 prosentilla kaikista vastaajista.

Koronavirustaudin riskiryhmään kertoi kuuluvansa 11 % vastanneista. Riskiryhmään kuuluvista lähes neljännes (23 %) raportoi, että ei ollut voinut siirtyä potilastyöstä muihin työtehtäviin.

Osa työntekijöistä kaipaa lisää ohjeistusta

Työpaikallaan riittävästi ohjeistusta COVID-19-pandemiaan liittyen koki saaneensa valtaosa kaikista vastaajista (86 %). Lisää ohjeita kaipaavia oli eniten terveyskeskushammaslääkäreissä (14 %). Kun tarkasteltiin asematasoa, lisää ohjeita kaipaavia oli enemmän työntekijöissä (16 %) kuin esimiehissä (1,3 %).

Epävarmuutta ja energiaa

Kyselyn vapaan sanan osuus toi esiin hammaslääkärien huolen, mutta myös muutoksesta nousevia kehittämisehdotuksia.

Epävarmuutta aiheuttavat varsinkin potilaiden hoidon tulevaisuus, omat työskentelyolosuhteet ja oman taloudellisen tilanteen muuttuminen. Mitä muuta haluaisit tuoda esille -kysymykseen vastasi 246 hammaslääkäriä.

”Tilanne ahdistava, sairastuminen pelottaa, epätietoisuus jatkosta rasittaa, uuden työn opettelu tässä tilanteessa myös haastavaa, vaikka voikin ehkä olla virkistävää vaihtelua”, miettii eräs vastaajista.

”Työn suorittaminen laadukkaasti ilman puustia ja vesijäähdytystä Kofferdamin kanssa tuntuu mahdottomalta. Henkinen kuormitus on suuri.”

Millä tästä selvitään työpaikoilla? Poikkeusoloissa työyhteisön merkitys korostuu, ja samoin vähienkin tietojen jakaminen. Tämän kiteyttää hyvin kollega, joka aloittaa kertomalla, että epävarmuus tulevasta kalvaa mieltä, ja jatkaa: ”Pidän hyvänä, että meillä on joka aamu lyhyt palaveri töissä olevien kesken. Silloin käymme läpi päivän asiat ja saamme tiedon alueemme koronapotilastilanteesta; esimerkiksi onko uusia tartuntoja ja miten sairaalassa menee.”

Tunne siitä, että nyt eletään poikkeuksellista aikaa, toistuu monessa vastauksessa. Korona-ajasta syntyvät ajatukset tuovat myös energiaa. Kollegan sanoin: ”Hauskaa päivystää ja tehdä vaikuttavaa työtä tänä erikoisena aikana.” Työntekijät arvostavat perusarkea nyt entistä enemmän, kirjottaa toinen vastaaja.

Muutokset voivat kantaa pidemmällekin: ”Kokouskäytäntöjen opettelu voi johtaa siihen, että aikaa ja rahaa syöviä laajoja kokouksia ja koulutuksia voidaan vähentää. Lisäksi henkilöiden siirtyminen soten toisiin tehtäviin lisää ymmärrystä.”

 

Milloin palataan normaaliin?

Oma terveys huolettaa monia vastaajia. ”Riskiryhmään kuuluvana en tiedä, milloin voin palata työhöni. Syksyllä? Vuoden vaihteessa? Vasta kun rokote on käytössä? Tämä asia stressaa minua kovasti.”

Omaa, läheisten ja potilaiden terveyttä ja tartunnan saamista tai mahdollista välittämistä pohditaan rinnakkain. Yksi vastaaja puki tilanteen sanoiksi näin: ”Sairastumisriski aiheuttaa stressiä, mutta parhaani mukaan autan perusterveydenhuollossa, sillä siellä on henkilökunnasta pulaa.”

”Huoli siitä kuinka työtämme pystytään enää ikinä tekemään kuten ennen. Aerosolin muodostumiseen ja leviämiseen on keksittävä ehkäisevä keino”, kirjottaa toinen. Moni myös kokee olevansa noidankehässä: Maskeja saisi käyttää vähemmän, potilasmäärä ei saisi vähentyä ja tulosta tulisi syntyä.

Kiireettömän hoidon alasajo askarruttaa kyselyyn vastanneita edelleen. ”Oli ristiriitaista, että kun hallitus oli antanut suosituksen välttää lähikontakteja, jatkoivat hammaslääkärit työtä normaaliprotokollalla vielä useamman viikon. Tämä aiheutti kovasti huolta, aiotaanko työmme erikoispiirre aerosolipilvessä työskentelystä ottaa mitenkään huomioon.”

Päinvastainenkin näkökulma tulee selvästi esiin: osa vastaajista miettii, että kiireetön hoito ajettiin alas liian hätiköidysti. Monessa vastauksessa viitataan paikalliseen epidemiatilanteeseen, toisella paikkakunnalla ollaan kärkiaallossa ja toisaalla taas tartuntoja ei ole tiedossa.

Tuleva jonotilanne hirvittää

Näen painajaista, kun ajattelen syksyn tilannetta, kirjoittaa eräs kollega. Näköpiirissä kangastelevat pitkät hoitojonot ja hoitotakuu. ”Hirvittää jonotilanne koronan jälkeen.”

Myös suunterveydenhuollossa tehdyn pitkäjänteisen työn vaarantumista pohditaan. Kuinka kauas potilaiden hoitoa voi lykätä, ja millaista viestiä lykkäykset välittävät?

”Olemme vuosikausia hakeneet oikeutusta määräaikaistarkastuksille sillä perusteella, että suun maligniteetit ja tulehdukset saattavat edetä oireettomina vakaviksi. Nyt moni hammaslääkäri on halukas siirtämään lähes kaiken suunterveydenhoidon syksyyn. Tämä rapauttaa suunterveydenhuollolle työllä saatua kivijalkaa. Myös oireettomien potilaiden suusairauksien eteneminen huolettaa”, perustelee tämä vastaaja.

Samalla syksyyn kohdistuu myös odotuksia. Uudenlainen yhteistyö ja kontaktit saavat varmasti ajattelemaan perusarkeaan uudesta kulmasta ja mahdollisesti kehittämään työtapojaan, kirjoittaa eräs kollega. Yhteistyötä tarvitaan laajemmaltikin:

”Toivon että yhteistyö julkisen ja yksityisen palveluntarjoajien välissä tehostuu, kun tätä kaaosta lähdetään purkamaan. Julkinen ei yksinään tule pystymään siihen.”

Katso jäsenkyselyn tulokset (pdf) tästä.

Liitto: Toiminta on suhteutettava suojavarustetilanteeseen

Kyselyssä kävi ilmi, että suojavarusteista on edelleen ajoittain puutetta.  Jos varusteita ei ole riittävästi, toiminta on suhteutettava sen mukaan, sanoo Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.

Eerola kertoo ymmärtävänsä vastaanotoilla ilmenevän huolen, varsinkin kun tilannekuvaa ei aina ole helppoa hahmottaa.

- Kuitenkin suojauskäytännöistä annetut ohjeet ovat varsin selkeitä. Niiden lisäksi tarvitaan paikallista oheistusta ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon ja henkilöstön kesken. Päätökset kiireettömän hoidon rajoituksista tulee sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan tehdä alueellisesti epidemian levinneisyyden sekä henkilöstön ja suojavarusteiden riittävyyden pohjalta. Tämän vuoksi eri alueilla on voitu perustellusti tehdä erilaisia ratkaisuja.

Eerola toteaa, että vaikka hammashoitoa pidetään korkean riskin alana, Suomessa ei ole tiedossa yhtään hammashoitotyössä saatua tartuntaa.

- Aerosolin roolista ei ole tarkkaa tietoa, mutta tämän hetken arvio on, että aerosolin viruspitoisuus saadaan hyvin pieneksi toimimalla viranomaisohjeiden mukaan. Viruksen tarttumisesta tiedetään, että se tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana. Pintojen osuutta ei pidetä kovin merkittävänä. Nämä tiedot ovatkin huojentavia suun terveydenhuollon näkökulmasta.

 

Lomautuksia pelättyä vähemmän

Poikkeustilanne on iskenyt voimalla suun terveydenhuoltoon, koska kiireetöntä hoitoa ryhdyttiin rajaamaan tai ajamaan kokonaan alas varsin nopealla aikataululla.

- Moni työnantaja on kuitenkin pyrkinyt järjestämään korvaavaa työtä, eikä lomautuksia ainakaan toistaiseksi ole toteutettu siinä määrin kuin aluksi uumoiltiin.  Moni hammaslääkäri on myös ollut tyytyväinen saadessaan korvaavaa työtä, jos sillä on voitu välttää lomauttaminen.

Viime päivinä on tullut myös tietoja alustavien lomautussuunnitelmien perumisista. Monella alueella halutaan jo karsia kiireettömän hoidon rajoitteita, ja siihen tarvitaan tietenkin hammaslääkäreitä.

- Viranomaistenkin viesti on, että mahdollisuuksien mukaan ruvetaan nostamaan toimintaa ylös, jotta saadaan minimoitua haitat, joita joka tapauksessa on jo syntynyt. Hoitovelan suuruus hirvittää, Eerola sanoo.

Etenkin terveyskeskushammaslääkäreillä Lääkärisopimuksen mukaan maksettavat toimenpidepalkkiot ovat merkittävä osuus palkasta, mutta järjestelmä on luotu normaalitoimintaa varten. Tässä poikkeustilanteessa hammaslääkärien työtehtävät ja tapa tehdä työtä ovat muuttuneet merkittävästi myös työsuojelullisista syistä.

- On tietenkin valitettavaa, jos työnantajilla ei ole ollut mahdollisuutta kompensoida toimenpidepalkkioiden osuutta.

Heli Mikkola