Jos suun terveydenhuollosta on jo päätetty säästää, keinoja on löydetty kaikilta rintamilta: Henkilöstöä vähennetään – myös irtisanomisista keskustellaan – tai lomautetaan, palvelupisteitä vähennetään, ja ostopalvelurahoja on jäädytetty tai supistettu.
Lisätöihin ei ole varaa, sijaisten käyttöä vähennetään, ja hankinnat ovat jäissä, kertovat ylihammaslääkärit kunnissa jo tehdyistä päätöksistä.
Hammaslääkärilehden 26.10.–2.11. toteuttamaan kyselyyn vastasi 73 johtavaa hammaslääkäriä. Kysely lähetettiin kaikkiin 113 terveyskeskukseen, joissa annetaan suun terveydenhuollon palveluja. Vastausprosentti oli 64,5.
Vähintään niukkuutta on näköpiirissä yhtä lailla pienissä kuin suurissakin kunnissa. Tiukasta taloustilanteesta ei käy syyttäminen pelkkää koronakriisiä; monessa vastauksessa kerrotaan, että säästöpaineita on ollut ilmassa jo vuosien ajan.
Pienten hoitoloiden lakkautus ja yhden hammaslääkärin työpanoksen jäädyttäminen ovat ylihammaslääkärien yleisimmät arviot siitä, mitä esillä olleet säästövaatimukset käytännössä tarkoittaisivat. Näissä vastauksissa kerrotaan nimenomaan säästöpaineista, päätöksiä säästöistä ei vielä ole tehty.
”Sijaisten käytön vähentäminen, kalustohankintojen siirtäminen, oikomishoidon kriteerien kiristäminen, ostopalvelujen vähentäminen, tarveainevalikoiman supistaminen”, luettelee yksi vastaajista säästöjen todennäköisiä ilmenemismuotoja.
Toisaalla korona toi lisärahaa
Toisaalta 45 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että säästöjen tarve ei ole ollut esillä. Koronatilanne toi suun tervey-denhuollon näkyväksi, ja myös tämä heijastuu vastauksissa.
”Todella hienoa, että suun terveydenhuollon hoitovelka on tuotu esiin julkisuudessa! Ehdotus yksityispuolen Kela-korvausten määräaikaisesta korottamisesta on ehdottomasti kannatettava idea.”
”Kuitenkin olemme saaneet kohtalaiset resurssit suun terveydenhuoltoon. Varsinkin jonojen tuleminen takaisin koronan vuoksi auttaa säilyttämään budjetissa entiset summat.” ”Koronatilanteen vuoksi on päinvastoin saatu lisämäärärahaa ostopalveluihin.”
Kahdessa vastauksessa kerrotaan, että luvassa saattaa olla vahvistusta kollegoiden riviin.
”Tulevan vuoden budjettiin olen kasvavan kaupungin ja jonotilanteemme takia esittänyt kahta uutta hammaslääkäri-hammashoitaja-työparia.” Vastauksessa jatketaan, että läpimeno näyttää lupaavalta, mutta päätöstä ei ole vielä tehty.
Vaasa lomauttaa kolmeksi päiväksi
Yksi suun terveydenhuollon henkilöstöä lomauttavista kunnista on Vaasa.
– Huono taloustilanne on ollut tiedossa koko vuoden ja pidempäänkin, myös lomautusten mahdollisuus on ollut ilmassa jo viime vuonna. Korona ei mitenkään ole helpottanut tilannetta, sanoo Vaasan vs. johtava ylihammaslääkäri Hanna Kangasmaa.
Vaasassa suun terveydenhuollon henkilökunta lomautetaan 3 päiväksi, kaupungin muu henkilöstö 3–14 päivän ajaksi.
– Valitsimme pienimmän pahan tuottavan ajankohdan. Henkilöstö saa valita lomautuksen ajan joko juuri joulua edeltäviksi päiviksi tai joulun ja uudenvuoden väliin.
Lomautus ei koske niitä henkilöitä, jotka ovat vuoden aikana lomauttaneet itsensä vapaaehtoisesti eli anoneet ja käyttäneet vastaavasti palkatonta virkavapaata.
– Meillä monella oli näitä päiviä, joten lomautus koskee lopulta vähän reilua puolta meidän hammaslääkäreistä.
Jaksaminen on kovilla kaikilla
Kangasmaan mukaan hoitovelka on Vaasassa iso ja henkilökunta on ollut kovilla jo tähänkin asti. Juuri ennen syyslomia koronatilanne ryöpsähti yli äyräiden.
– Vaikka koko korona-aikana suun terveydenhuollossa ei ole ollut yhtään todellista koronapotilasta, henkilöstö oli aika kuormittunutta. Koronatartuntoja oli lähipiirissä, ja tämä on askarruttanut ja huolestuttanut valtavasti.
Hankintakielto on ollut Vaasassa voimassa jo yli vuoden eli viime syksystä saakka. Kangasmaan mukaan täydennyskoulutuksiin osallistumisia on kuitenkin myönnetty.
– Koulutus ei ole sellainen asia, josta meidän kannattaa säästää. Kun työntekijät ovat koulutettuja, heillä on ajantasainen tieto ja motivaatio tehdä työtä. Sitä voimavaraa ei kannata viedä pois.
Miltä tulevaisuus näyttää?
– Vähän huolestuttaa sekä hoitojono että henkilökunnan jaksaminen. Jaksaminen on varmasti kovilla kaikilla. Jos hammaslääkäri joutuu olemaan poissa joko oman tai lapsen sairastumisen takia, potilaiden ajat siirtyvät heti pidemmälle, ja tämä ilman muuta tuottaa lisää stressiä.
Vaasa ei ole jonotilanteen kanssa yksin.
Hoitojonoja ja myös ymmärrystä
Koronatilanne on kasvattanut hoitojonoja useammassa kuin neljässä viidestä kyselyyn vastanneesta terveyskeskuksesta.
32 prosenttia kyselyyn vastanneista kuvailee hoitojonojen kasvaneen merkittävästi ja 54 prosenttia jonkin verran. 14 prosenttia vastanneista kertoo, että hoitojonot eivät ole kasvaneet.
”Emme pääse purkamaan jonoja ja ruuhkia ennen kuin saamme siihen rahoitusta ja luvan.” ”Lyhyet poissaolot hoidetaan ilman sijaisia. Ratkaisu kasvattaa jonkin verran hoitovelkaa.” ”Vaikeuttaa työtä, jos sijaisia ei saa palkata. Emme tällä hetkellä pysy hoitotakuun ajoissa, ja jos henkilökunta ottaa enemmän vapaata, jonot kasvavat.”
Kuopiossa jonot kasvoivat keväällä niin, että yli kuusi kuukautta jonottaneita potilaita oli kesän lopussa noin 800, marraskuun alussa edelleen noin 500. Taustalla on kevään puolentoista kuukauden jakso, jolloin annettiin vain kiireellistä hoitoa sekä kesä, jolloin hammaslääkärit lomautettiin vuorotellen.
Syksyllä ylihammaslääkäri Maija Rajamaa kävi perusturva- ja terveyslautakunnassa kertomassa tukalasta tilanteesta.
– Kerroin, että emme ole taloustilanteessa yksin, mutta hoitotakuut paukkuvat ja jotain on tehtävä. Samalla keskustelin siitä, että voisimme ostaa kokonaishoitoja palvelusetelillä. Syyskuusta lähtien näin onkin tehty.
Haastattelun hetkellä näytti siltä, että päättäjiltä herui suun terveydenhuollolle ymmärrystä. Ilmassa oli varovaista vihreää valoa sille, että toivottu resurssien vahvistaminen toteutuisi.
– Viimeistä sinettiä odotellaan.
– Viime viikolla katsoimme jonotilannetta. Yli kuusi kuukautta jonottaneita on 500, mutta kesken olevat hoidot on saatu kohtuullisesti hoidettua. On osviittaa siitä, että oikeaan suuntaan ollaan menossa, Rajamaa sanoo.
”Kysymys on, kauanko jaksamme?”
Kysely tuo esiin myös epätoivon ja uupumisen: ”Kysymys on, kauanko jaksamme. Jonojen takia pitäisi jatkuvasti ottaa uusia potilaita sisään, mikä tarkoittaa, että hoidossa olevien potilaiden hoito ei tule valmiiksi. Koko henkilökunta on stressaantunut ja on ollut jo kauan. Jotain pitäisi tehdä hoitotakuulle.”
”Henkilöstö on uupunut jatkuvaan ylisuureen potilaspaineeseen ja pelkää, että meiltä taas viedään vähintäänkin työvoimaa muualle soteen.”
Huolelle työvoiman siirtämisestä onkin paikoin perusteita. Reilussa puolessa vastauksista (55,5 prosenttia) kerrotaan, että suun terveydenhuollon ammattilaisten siirtämisestä koronapandemian takia muihin tehtäviin on vähintään ollut puhetta. 44,5 prosenttia puolestaan vastaa, että tällaista ei ole näköpiirissä. Kevään kokemukset näkyvät vastauksissa:
”Keväällä siirrettiin merkittävä määrä suun terveydenhuollon henkilökuntaa muihin tehtäviin. Nyt olemme ilmoittaneet, että emme pysty antamaan ennen kuin viime hädässä.” ”Asiasta keskusteltiin, luulisin että avopuolella ymmärrettiin, mitä se meille tarkoittaisi. Eli toivon kovasti, että löytävät lisätyövoiman muualta.”
”Resurssit ovat ennestäänkin vähissä”
Liittoon tuli kesän ja alkusyksyn aikana muutamista kunnista kyselyjä siitä, mitä voisi tehdä ja mihin vedota, että suun terveydenhuoltoon kaavailtuja säästötoimia ei toteutettaisi. Liiton varatoiminnanjohtajan Anja Eerolan mukaan tällöin heräsi epäily siitä, että kyse saattaa olla laajemmastakin ilmiöstä.
– Tämä kysely osoittaa, että valitettavasti näin on, ja kyse on vieläpä aika massiivisesta ilmiöstä.
– Tämä tuntuu märältä rätiltä vasten kasvoja. Suun terveydenhuollon ennestään niukkojen resurssien ja kasvavan hoidon tarpeen ei pitäisi olla päättäjille epäselvää, Eerola sanoo.
Mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos resursseja on puolustettava?
– On hyvä muistaa, että järjestämisvastuussa olevan tahon pitää noudattaa lakeja, mm. terveydenhuoltolain 26. pykälää, jossa säädetään kunnan velvoitteesta järjestää asukkailleen kaikki tarpeelliset suun terveydenhuollon palvelut. Tästä voi kyllä muistuttaa päättäjiä.