Hammaslääkäri

Perjantai 18.06.2021

Nämä asiat asiakasmaksulaki muuttaa

Asiakasmaksulain muutokset tulevat voimaan kahdessa vaiheessa. Heinäkuun alussa tulevat voimaan joidenkin palvelujen maksuttomuutta koskevat muutokset. Suun terveydenhuollon kannalta merkittävä maksukattouudistus toteutuu vuoden 2022 alussa.

Heinäkuun muutoksista suun tervey­denhuoltoa koskee vain kouluterveydenhuoltona yli 18-vuotiaille annetun palvelun muuttuminen maksuttomaksi. Perusterveydenhuollossa hoitajavastaanotot muuttuvat maksuttomiksi, mutta suun terveydenhuollossa muutoksia ei tapahdu.

Asiakasmaksulaki koskee julkista terveydenhuoltoa ja asiakkaan osuutta kunnan ostopalveluna hankkimista palveluista. Uudistuksen myötä lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut pienenevät nykyisestä.

Kalenterivuosittain tarkasteltavaan maksukattoon otetaan ensi vuoden alusta mukaan julkisessa suun tervey­denhuollossa perittävät tutkimus- ja hoitomaksut hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta. STM:n Kuntainfo selventää hammasteknisiä kuluja näin: Esimerkiksi hammasproteettisen hoidon kliinisen työn osuudesta perittävät maksut kerryttävät maksukattoa, mutta hammasteknisen laboratorion kulut eivät kerrytä. Samoin maksukattoa kerryttävät suun ja leukojen erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteet, myös terveyskeskuksissa toteutettuina.

Suun terveydenhuollossa olennaista palveluseteliä maksukatto ei koske.

– Palveluseteliä käytettäessä kunta ei peri asiakkaalta asiakasmaksua. Näin asiakkaan maksamat omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa, kertoo Kuntaliiton Sote-yksikön asiantuntijalääkäri Tuula Kock.

Uudistuksen yhteydessä täsmennetään, että maksukaton täyttymisen kannalta ei ole jatkossa merkitystä sillä, onko kysymys ollut perinteisestä käyntiasioinnista vai onko palvelu annettu etäyhteyksien avulla.

683 euron maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia aina kyseisen kalenterivuoden loppuun saakka. THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi, että nykyisin maksukatto täyttyy arviolta 3,2 prosentilla väestöstä eli 180 000 henkilöllä. Uudistuksen myötä katon ylittävän väestön määrä kasvaisi noin 6 000 henkilöllä.

Asiakkaan saamasta laskusta tulee käydä ilmi, kerryttääkö maksu maksukattoa. Lisäksi laskussa on oltava tieto siitä, että asiakkaan on itse seurattava maksukattonsa ylittymistä.

Miten käy hoitojonojen?

Uudistus tuo suun terveydenhuollon maksujen perimisen osalta askeleen tasaveroisemmaksi muun terveydenhuollon rinnalle ja hyödyttää varsinkin niitä, jotka käyttävät paljon palveluja. Väestönäkökulmasta uudistus on erittäin tervetullut, toteaa Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo.
Palvelujen toteuttamisen näkökulmasta saattaa syntyä myös ongelmia. Julkisessa terveydenhuollossa pelätään hoitojonojen kasvavan entisestään, ja yksityisessä suun terveydenhuollossa puolestaan pohditaan, kuinka muutos käytännössä vaikuttaa hoitopaikan valintaan.
– Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän tasaisen käytön kannalta uudistus ei ole ihan yksioikoinen, koska yksityishammaslääkärien asiakkaiden maksuja ei huomioida maksukatossa, sanoo liiton yksityispraktikkovaliokunnan puheenjohtaja Pia Helander.