Hammaslääkäri

Tiistai 12.11.2019

Ota pullot puheeksi ajoissa

istock-alkoholiongelma.jpg

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Alkoholin ongelmakäyttäjiä tulisi kannustaa kertomaan rehellisemmin alkoholin käytöstään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi mahdollisimman varhaista puuttumista tulisi tukea. Näin toteaa TtM Leena Alho tuoreessa väitöstutkimuksessaan.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tutkimukseen kerättiin aineistoa kyselyillä, joihin vastasi 175 asiakasta tai potilasta, 120 työntekijää sekä 22 lähiesimiestä tai keskijohdon edustajaa. Esimiehille järjestettiin ryhmähaastattelut.

Kolme viidestä kyselyyn osallistuneesta asiakkaasta oli alkoholin ongelmakäyttäjiä. Lähes joka toiselta oli kysytty alkoholin käytöstä viimeisen vuoden aikana. Joka toinen myös kertoi pitävänsä alkoholin käytöstä kysymistä hyödyllisenä. Kohtuukäyttäjät kertovat alkoholinkäytöstään rehellisemmin kuin ongelmakäyttäjät, ja suhtautuivat alkoholin käytöstään kertomiseen myönteisemmin.

Kaikki kyselyyn vastanneet lääkärit ja terveydenhoitajat kertoivat kysyvänsä alkoholinkäytöstä terveystarkastuksessa. Sosiaalityöntekijät kysyivät alkoholinkäytöstä sosiaalityön tilannearviossa. Puheeksiotossa käytettiin enemmän vapaamuotoista keskustelua kuin systemaattista arviointimenetelmää. Alkoholin käytöstä kysyminen perustuikin enemmän työntekijän omaan arvioon kuin organisaation ohjeisiin. Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat tietonsa ja taitonsa sekä organisaation tuen merkitsevästi paremmiksi kuin sosiaalihuollon ammattilaiset.

Mahdollisimman varhainen ja totuudenmukainen tilannearvio auttaisi ammattilaisia tukemaan ongelmakäyttäjiä aiempaa tehokkaammin, oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Väitöstutkimuksen mukaan toimintamallit voivat olla puuttumisen esteenä, ja monissa paikoissa tarvittaisiin systemaattisempaa otetta. Esimiesten mukaan esim. tietojärjestelmät eivät tukeneet puheeksiottoa.

Systemaattisempaa otetta peräänkuuluttaa myös HLT, EHL Anna Maria Heikkinen.

– Puheeksiotto kangertelee varmaankin vähän myös suun terveydenhoidon puolella. Esimerkiksi esitietolomakkeessa voisi olla tarkempia kysymyksiä päihteiden käytöstä.

Alhon tutkimuksen mukaan alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa voidaan lisätä tietojärjestelmien, toimintasuunnitelmien, työn systemaattisen ohjeistamisen ja tukemisen avulla. Esimerkiksi suunterveyden ammattilaisille on räätälöity oma Alkoholin käyttöön puuttumisen neuvontakortti, josta voidaan esim. kuvien avulla näyttää suun muutoksia potilaalle. Neuvontakortin tekemiseen osallistuneen Heikkisen mukaan selkeät ohjeet siitä, miten mini-interventio voisi edetä porras portaalta, auttaa käytännön työssä.

Suunterveyden ammattilaisilla on tärkeä rooli alkoholinkäytön ja muiden päihteiden puheeksiottajina, sillä he ovat näköalapaikalla katsoessaan potilaan suuhun toistuvasti.

– Hammaslääkärillä on usein mahdollisuus seurata potilasta säännöllisesti, ja on tärkeää, ettei vain hoideta päihteiden aiheuttamia muutoksia suussa, vaan pyritään ennaltaehkäisemään niitä ja havaitsemaan ne ajoissa, painottaa Heikkinen.

Heikkinen muistuttaa myös, että hammaslääkäreille tulisi antaa valmiuksia ja työkaluja potilaiden yksilölliseen kohtaamiseen jo opiskeluvaiheessa.

– Potilaita on hyvin monenlaisia, ja kohtaamista tulisi opettaa enemmän. Esimerkiksi alkoholinkäytön puheeksiotto on monille vaikeampaa kuin tupakkatuotteisiin puuttuminen ja tupakasta vieroitustyö. Alkoholinkäyttö mielletään jotenkin henkilökohtaisemmaksi. Puheeksiottoon olisi hyvä saada malleja jo varhain. Koulutusta kaivataan lisää ja struktuurit tulisi saada kuntoon, toteaa Heikkinen.

Lähteet:

Itä-Suomen yliopiston väitöstiedote
Alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon suhtaudutaan myönteisesti – toteutuksessa edelleen kehitettävää 7.2.2017.

HLT, EHL Anna Maria Heikkisen haastattelu 21.2.2017.

www.thl.fi/documents/10531/124599/neuvontakortti_suun_terveydenhuollon_a...