Hammaslääkäri

Tiistai 17.09.2019

Ota tupakointi puheeksi säännöllisesti

istock_tupakka_poikki.jpg

(Kuva: iStockphoto)
(Kuva: iStockphoto)

Tupakoitsijoiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään on selkeästi kohonnut ja terveyspalveluiden käyttö keskivertoa suurempaa jo alle viisikymppisenä, toteaa väitöstutkija, MMM Jaana Keto Oulun yliopistossa julkaistussa väitöstutkimuksessaan.

Tutkimuksen aineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, jonka jäsenet olivat tarkasteluhetkellä 46-vuotiaita.

Tutkimuksessa havaittiin, että tupakoitsijoilla oli noin kaksi kertaa suurempi riski saada seuraavan vuosikymmenen aikana vakava sydän- tai verisuonitapahtuma verrattuna niihin, jotka eivät tupakoineet tai olivat lopettaneet vähintään kuukausi sitten. Tupakoitsijoilla oli myös suurempi metabolisen oireyhtymän riski: heillä oli keskimäärin korkeammat triglyseridiarvot ja epäedullisempi vyötärö-lantiosuhde. Lisäksi tyypin 2 diabetes oli tupakoivilla peräti kaksi kertaa yleisempää kuin niillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet, vaikka painoindeksi otettiin huomioon.

– Perinteisesti metabolisen oireyhtymän on katsottu liittyvän vain ylipainoon, Keto toteaa.

– Tupakointi kuitenkin kerryttää sisäelinten ympärille haitallista rasvaa myös normaali- ja alipainoisilla henkilöillä. Monesti varsinkin naiset pitävät tupakointia hyvänä painonhallintakeinona. Sikäli se kyllä pitää paikkansa, että tupakoinnin lopettamisen jälkeen paino yleensä nousee.

Tupakoinnin ja diabeteksen yhteydestä on saatu näyttöä aiemminkin, mutta tässä vajaan 6 000 henkilön aineistossa yhteys oli poikkeuksellisen vahva.

Tupakoitsijoiden kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski realisoituu yleensä vasta myöhemmällä iällä. Tutkimuksessa kuitenkin kartoitettiin myös vajaan

5 000 henkilön aineistolla, onko terveyspalvelujen käytössä eroja tupakoivien ja tupakoimattomien välillä. Ilmeni, että tupakoivat käyttivät palveluja enemmän jo tutkimushetkellä. Ero selittyi lisääntyneillä käynneillä terveyskeskuslääkärin ja -hammaslääkärin sekä työterveyslääkärin vastaanotoilla.

– Rahassa tämä ero merkitsi noin neljänneksen korkeampia vuosittaisia perusterveydenhuollon kustannuksia.

Tupakkavieroitukseen siis kannattaisi satsata, varsinkin kun entuudestaan tiedetään, että lääkäreiden ja hammaslääkärien tarjoama lopettamistuki on kustannusvaikuttavaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten perusteella suurin osa suomalaisista tupakoijista haluaakin lopettaa, mutta vain vähemmistö keskustelee asiasta lääkärin kanssa. Tämän epäsuhdan ymmärtämiseksi väitöskirjatyöhön kuului myös lääkäreille suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi 1 141 suomalaista lääkäriä.

Kyselyyn osallistuneet lääkärit näkivät velvollisuudekseen yrittää saada tupakoiva potilas lopettamaan, mutta käytännössä tekivät asian eteen varsin vähän. Yleisimmin raportoidut vieroitustyön esteet olivat aikapula ja puutteelliset hoitopolut.

Jaana Keto on ollut tekemässä tutkimusta myös suomalaisten hammaslääkärien toteuttamasta tupakastavieroituksesta. Tämän tutkimuksen perusteella hammaslääkärit ovat vielä lääkäreitäkin passiivisempia, ja heidän keskuudessaan suurimpina esteinä vieroitukselle on pidetty aikapulan lisäksi osaamisen ja koulutuksen puutetta.

– Sekä lääkärin että hammaslääkärin on tärkeää tiedostaa, että pelkkä kehotus lopettaa tupakointi kaksinkertaistaa todennäköisyyden sille, että potilas lopettaa, Keto tähdentää.

Hoitosuositusten mukaan potilaan tupakointi kannattaa ottaa puheeksi ainakin kerran vuodessa. Kun puheeksiottamiseen lisätään esimerkiksi nikotiinikorvaushoito ja seuranta, lopettamisen todennäköisyys kasvaa.

– Monissa kunnissa on jo tupakkahoitajia, jotka ovat erikoistuneet tupakastavieroitukseen ja joille potilaan voi lähettää. Tällaisia hoitajia pitäisi saada joka kuntaan. 

Lähteet: Oulun yliopiston tiedote Lääkärit kaipaavat lisää keinoja tupakoinnin lopettamisen tukeen – aikapula ja puutteelliset hoitoketjut esteenä. Julkaistu 19.1.2018.

Väitöstutkija Jaana Kedon puhelinhaastattelu 25.1.2018.