Hammaslääkäri

Lauantai 21.09.2019

Paksu plakki peittää laitosvanhusten hampaita

lina_julkunen.jpg

HLL Lina Julkusen yllätti vanhusten suiden suuri hoidontarve, kun hän teki kliinistä tutkimusta laitoksissa. (Kuva: Ismo Henttonen)

Plakkihampaita 98 %:lla ja ienverenvuotoa 90 %:lla hampaallisista laitosvanhuksista. Näin kertovat alustavat tutkimustulokset käynnissä olevasta kliinisestä tutkimuksesta, jossa selvitetään laitoshoidossa olevien ikäihmisten suunterveyttä. Iäkkäiden ja myös heikkokuntoisten vanhusten määrän kasvaessa tutkimustietoa suiden kunnosta laitoksissa tarvitaan kipeästi.

– Näin laajaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin Suomessa. Mukana on niin hammaslääkäreitä, lääkäreitä kuin ravitsemusterapeutteja, kertoo tutkimusta palvelutaloissa tekevä HLL Lina Julkunen.

Tähän mennessä tutkimusryhmä on tarkastanut kliinisesti 330 vanhusta Helsingin alueella sijaitsevissa palvelutaloissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tutkimus alkoi syksyllä 2017, ja tavoitteena on tarkistaa 400 vanhusta vuoden 2018 loppuun mennessä. Tutkituista 243 on ollut naisia (keski-ikä 85 v.) ja 87 miehiä (keski-ikä 80 v.).

Omat haasteensa tutkimukseen on tuonut vanhusten kunto ja yhteistyökyvyttömyys.

– Osa potilaista ei suostunut avaamaan suutaan tai he purivat.

Suun avausongelmat ja potilaan asento saattoivat vaikeuttaa esimerkiksi takahampaiden kunnollista tutkimista. Potilaat saattoivat myös väsyä kesken tutkimuksen.

Taustatietojen mukaan naisista 3/4:lla oli yli viisi lääkettä ja miehistä jopa 85 %:lla. Toimintakyky oli heikentynyt lähes kaikilla. Naisista 70 % ja miehistä 60 % kärsii muistisairaudesta. Naisista vajaalla kolmanneksella oli keskivaikea ja noin 40 %:lla vaikea muistisairaus. Miehistä hieman yli 40 % kärsi keskivaikeasta ja alle 20 % vaikeasta muistisairaudesta.

– Eron arvellaan johtuvan siitä, että miehet pääsevät aiemmin palveluasuntoon, ja toisaalta he menehtyvät usein naisia aiemmin, jolloin vaikea muistisairaus ei ehdi kehittyä.

Karieksen ja plakin esiintyvyys oli hälyttävän korkea, ja vanhusten suut olivat todella huonosti puhdistettuja.

– Surullisin ja järkyttävin löydös oli se, että tutkituista hampaallisista 98 %:lla hampaat olivat plakin peitossa. Plakkia oli suurimmassa osassa tapauksia paksua, ja sitä oli paljon. Se vaikeutti myös karieksen tutkimista, sillä tutkimukseen on kirjattu vain karies, joka oli silmin nähden havaittavissa.

Tutkituista 97:llä oli juurikariesta, avokariesta 61:llä ja karioituneita juuria 88:lla hampaallisella. Vaikeaa parodontiittia ei esiintynyt, mutta lievempää parodontiittia oli 135 tutkitulla (40 %). Ienverenvuodosta kärsi lähes 90 % hampaallisista vanhuksista.

Tutkituista 218 vanhuksella oli todennäköisesti purentaan osallistuvia hampaita, ja keskimäärin kokonaisia hampaita oli 14 kappaletta. Noin puolella tutkituista oli hampaita sekä ylä- että alaleuassa. Hampaattomia oli neljännes tutkituista. Käypä hoito -suosituksen mukaan toimivan purennan kriteeri on 10 purentaparia, mikä alittui noin kolmanneksella tutkituista. Reilulla viidenneksellä hampaallisista ei ollut yhtään purentaparia. Hampaattomista puolella oli irtoproteesi, toisen leuan proteeseja oli 37 %:lla ja n. 10 %:lla osaproteesi. Täysin käyttökelpoisia proteeseja oli 60 %:lla.

– Joka viides proteesi oli sellainen, ettei sitä voinut käyttää ollenkaan.

Alustavat tutkimustulokset maalaavat synkkää kuvaa vanhusten suunterveydestä. Hoitajien mukaan suut jäävät hoitamatta kiireen ja vanhusten vastustelun vuoksi. Puutteellinen hoito, vähentynyt syljeneritys ja sokeriset välipalat ovat huono yhdistelmä. Julkusen mukaan suunhoito pitäisikin saada mukaan päivärutiineihin – jos ei aamulla ja illalla, niin edes päivällä. Hän toivoisi myös, että omaiset ottaisivat osaa hampaiden puhdistamiseen edes satunnaisesti.

Lähde: HLL Lina Julkusen luento Suunterveys laitoksissa asuvilla ihmisillä. Hammaslääkäripäivät 22.11.2018