Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) on ottamassa käyttöön uuden palvelusetelimallin. Palvelusetelillä täydennetään Keusoten omaa palvelutuotantoa, jotta kuntayhtymän asukkaille voidaan taata yhdenvertainen palvelujen saatavuus asetetussa tavoiteajassa.
Kuluvan vuoden tavoite on, että asiakas pääsee kiireettömälle hammaslääkärin vastaanotolle 35 päivän sisällä yhteydenotosta. Syyskuussa jonotusaika kuntayhtymän eri suun terveydenhuollon yksiköihin oli keskimäärin 56 päivää. Lisäksi tavoitteena on vaikuttavien ja ennaltaehkäisevien suun terveydenhuollon palvelujen tuottaminen palvelusetelimallilla omaan tuotantoon verrattuna kustannusneutraalisti.
– Kyseessä on uusi toimintamalli eikä valinnanvapauskokeilun jatko, vaikka palvelusetelimalli käynnistetäänkin Keski-Uudenmaan suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeilun päättyessä. Palvelusetelimallimme nojaa nykyiseen palvelusetelilakiin ja asiakasmaksulakiin, tarkentaa koordinoiva ylihammaslääkäri Pirkko Letto.
Uusi palvelusetelimalli suunniteltiin viime kevään aikana työpajoissa, joihin osallistui alueen yksityishammaslääkäreitä, NHG:n asiantuntijat sekä Keusoten ylihammaslääkäreitä ja hoitotyön esimiehiä sekä valinnanvapauskokeilun projektityöntekijöitä.
– On tärkeää, että uusia malleja palvelusetelien käyttöön luodaan, ja että halukkaita palveluntuottajia toimintaan löytyy, vaikkeivät mallit täysin ongelmattomia palveluntuottajien kannalta olekaan, toteaa työpajoja seurannut Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
Suun terveydenhuollon palveluseteli sisältää tutkimuksen ja kokonaisvaltaisen suunhoidon. Palveluseteleitä annetaan kiireettömään tarkastukseen itse hakeutuville vähintään 18-vuotiaille asiakkaille, jos hoitoon pääsy ylittää palvelulupauksen.
Uudessa mallissa tavoitellaan tavanomaisten suoriteperusteisten palvelusetelien sijaan pidempää vastuuta asiakkaan hoidosta, kannustaen näin ennaltaehkäisyyn ja vaikuttavuuteen. Sekä Keusote palvelujen järjestäjänä että palveluntuottajat hakeutuessaan palvelusetelituottajiksi sitoutuvat palvelusetelimalliin kolmen vuoden ajaksi.
Ensimmäisen vuoden ajalta korvaus palveluntuottajalle maksetaan kaikista hoitotoimenpiteistä suoriteperusteisesti. Suoritekorvaukset määräytyvät toimenpidekohtaisten vaativuuskerrointen perusteella kerrottuna SFA10-korvauksella, joka on 52 euroa. Tuottajan saama korvaus muodostuu järjestäjän osuudesta, asiakkaan toimenpidekohtaisesta osuudesta ja asiakkaan käyntikohtaisesta osuudesta. Järjestäjän osuus on laskettu vähentämällä kokonaiskorvauksesta asiakaan toimenpidekohtainen osuus sekä asiakkaan käyntimaksun laskennallinen osuus (10 % kokonaiskorvauksesta). Esimerkiksi tuottajan saamaksi todelliseksi kokonaiskorvaukseksi suun perustutkimuksesta (SAA02) muodostuu 88 euroa, joka muodostuu järjestäjän maksamasta 56 euron osuudesta sekä asiakkaan suoraan tuottajalle maksamasta 32 euron omavastuuosuudesta (käyntimaksu 13,10 euroa + toimenpidemaksu 18,90 euroa = 32 euroa).
Toisen ja kolmannen vuoden ajalta korvaus maksetaan kapitaatioperusteisesti (86 euroa vuodessa) riippumatta siitä, käyttävätkö asiakkaat palveluja vai eivät.
– Tuottajan saama kokonaiskorvaus muodostuu siis järjestäjän maksamasta osuudesta sekä asiakkaan suoraan tuottajalle maksamista toimenpide- ja käyntimaksuista, jotka ovat samat kuin terveyskeskuksessa, Letto selventää.
Palveluntuottajien haku on nyt avoinna. Hakuohje ja -lomake löytyvät Keusoten verkkosivuilta, www.keski-uudenmaansote.fi/asiakkaalle/palveluseteli. Sivuilta löytyy myös Suun terveydenhuollon palvelusetelimallin Ehdot ja periaatteet -sääntökirja, jossa on myös luettelo palvelusetelimallin palveluvalikoimaan sisältyvistä toimenpiteistä ja suoritekorvausten laskennassa käytetyistä toimenpiteiden vaativuuskertoimista.
Keski-Uudenmaan sote järjestää kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuuden kunnan alueella Keski-Uudellamaalla. Kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keski-Uudenmaan soten alueella asuu lähes 200 000 ihmistä, ja kuntayhtymässä työskentelee noin 3 500 henkilöä.