Hammaslääkäri

Perjantai 30.07.2021

Pandemia voi vahvistaa suunterveyden eriarvoisuutta

COVID-19-pandemia on vahvistanut suunterveyteen liittyvää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Japanissa, arvioidaan vastikään Journal of Dental Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Ne, joiden sosioekonominen asema on heikentynyt pandemiaan liittyvien rajoitusten tai talouden taantuman vuoksi, kärsivät suuremmalla todennäköisyydellä hammaskivuista.

Tutkimus toteutettiin elo-syyskuussa 2020. Mukana oli yli 25 000 henkilöä (15–79 v). Heiltä kysyttiin, olivatko he kokeneet hammaskipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Tutkittavien kokemaa mielenterveysoireilua arvioitiin K6-mittarilla.

Lisäksi tutkittavilta kysyttiin suunterveyteen liittyvästä käyttäytymisestä sekä mahdollisista kotitalouden tulojen muutoksista, työmäärän vähenemisestä tai työpaikan menetyksestä pandemian alkamisen jälkeen.

Hammaskipua kertoi kokeneensa tutkittavista lähes joka kymmenes. Kivun esiintyminen oli yhteydessä niin kotitalouden tulojen pienenemiseen (ristitulosuhde OR 1,42; 95 % luottamusväli LV 1,28−1,57), töiden vähenemiseen (OR 1,58; 95 % LV 1,41−1,76) kuin työpaikan menetykseen (OR 2,17; 95 % LV 1,64−2,88).
Kotitalouden tulojen pienenemisen vaikutusta hammaskivun esiintymiseen välittivät mielenterveysoireilu 21,3 % (95 % LV 14,0−31,6), hammaslääkärissä käyntien viivästyminen 12,4 % (95 % LV 7,2–9,6), hampaiden omahoidon muutokset 1,5 % (95 % LV −0,01–4,5) ja runsastunut napostelu aterioiden välillä 9,3 % (95 % LV 5,4−15,2).

Aterioiden välillä syöminen saattaa toimia stressin lievitysmekanismina. Napostelua on voinut lisätä myös kotona vietetyn ajan lisääntyminen. Lisäksi mielenterveysoireilulla voi olla vaikutusta hammaskivun kokemukseen, ja toisaalta hammaskipu saattaa lisätä mielenterveysoireilua.

Aineistossa oli myös pieni määrä ihmisiä, joilla hammaskivun arvioitiin olevan yhteydessä kotitalouden tulojen lisääntymiseen pandemian aikana. Tämä saattoi olla seurausta kasvaneesta työkuormasta tietyissä ammateissa ja sitä kautta mielenterveysoireilun vahvistumisesta myös tässä ryhmässä.

Tutkimuksen heikkoutena on poikki­leikkausaineisto, jonka pohjalta kaikkien­ tutkittujen ilmiöiden ajallista suhdetta toisiinsa ei voida arvioida varmasti. Esimerkiksi hammaskivun kokemus saattaa muuttaa suun omahoitoa tai syömistottumuksia.

Tutkijat ehdottavat, että pandemian jälkeisissä toimissa tulisi pyrkiä ihmisten ansiotulojen ja työpaikkojen turvaamiseen, jotta suunterveysongelmat ja niihin liittyvä eriarvoisuus eivät lisääntyisi. He myös muistuttavat turvallisen ja ennaltaehkäisevän hammashoidon merkityksestä pandemian aikana.


Lähde: Matsuyama Y, Aida J, Takeuchi K, Koyama S, Tabuchi T. Dental pain and worsened socioeconomic conditions due to the COVID-19 pandemic. J Dent Res. Julkaistu verkossa 1.4.2021.

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut HLT Eero Raittio Itä-Suomen yliopistosta.