Hammaslääkäri

Sunnuntai 07.03.2021

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon suurkäyttäjät kulkevat eri ovista

Suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan terveyskeskusten avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon suurkäyttäjät eivät ole samoja henkilöitä. Molempien palvelujen suurkäyttäjät ovat hyvin pieni joukko, mutta heille kertyy paljon käyntikertoja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 18-vuotiaiden aikuispotilaiden terveyskeskuskäyntejä Lohjalla vuonna 2013. Perusterveydenhuollon avopalveluja käytti 24 478 potilasta ja suunterveyden palveluja 12 124 potilasta.

Suurkäyttäjistä tarkasteltiin kolmea eri ryhmää: 1) potilaita, joille kertyi kahdeksan tai enemmän käyntejä joko terveydenhuollon tai suun terveydenhuollon palveluissa, 2) potilaita, joille kertyi 10 tai useampia käyntejä perusterveydenhuollon ja/tai suun terveydenhuollon palveluissa yhteensä sekä 3) potilaita (195 potilasta), jotka kuluttivat sekä perusterveydenhuollon että suunterveyden palveluja kahdeksan kertaa tai enemmän.

Perusterveydenhuollon palvelujen suurkäyttäjiä oli hieman yli 1 000 ja suun terveydenhuollon palvelujen suurkäyttäjiä reilut 800. Naiset käyttivät enemmän suun terveydenhuollon palveluja, mutta suurkäyttäjät olivat useammin miehiä kuin naisia ja iäkkäämpiä. Suun terveydenhuollossa suurkäyttäjien joukko (10 %) teki ­­
29 % käynneistä. Perusterveydenhuollon puolella suurkäyttäjät olivat useammin iäkkäämpiä naisia ja vastasivat 38 %:sta käynneistä.

Potilaat, joille kertyi käyntejä kymmenen tai enemmän, olivat useammin naisia ja iäkkäämpiä. Heidän osuutensa kaikista perusterveydenhuollon ja/tai suun terveydenhuollon käynneistä oli 40 %. Näistä potilaista 30 %:lla ei ollut yhtään suun terveydenhuollon käyntiä ja 4 %:lla ei ollut perusterveydenhuollon käyntejä, ja vain viisi prosenttia heistä oli molempien palvelujen suurkäyttäjiä. Molempien palvelujen suurkäyttäjät olivat pieni osuus potilaista (0,06 %), mutta heidän osuutensa käynneistä oli 3,4 %, mikä tarkoitti keskimäärin 25 käyntiä potilasta kohden.

Monilla sairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä suusairauksien kanssa, jolloin voisi olettaa, että tällaiset riskipotilaat käyttäisivät sekä perusterveydenhuollon että suun terveydenhuollon palveluja. Tutkimus kuitenkin osoitti, että näiden palvelujen suurkäyttäjät ovat pääosin eri potilaita.

– Paljon palveluita käyttävät ovat usein myös sellaisia, joilla on taloudellisia ja sosiaalisia haasteita elämässään. Jos rahaa elämiseen on vähän, jätetään suu helposti hoitamatta, vaikka sen kustannukset kuuluvatkin toimeentulotuen piiriin, toteaa suun terveydenhuollon johtaja, EHL Helena Salusjärvi-Juopperi.

Salusjärvi-Juopperi muistuttaa, että esimerkiksi suun tulehdukset voivat vaikuttaa paitsi suun terveydenhuollon myös muiden terveyspalvelujen tarpeeseen. Yhteisten riskitekijöiden vuoksi terveyspalvelujen suurkäyttäjiä tulisi ohjata suunterveyden palvelujen äärelle tai toisin päin.

– Palvelujen integraatiota perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon välillä on toistaiseksi vähän. Olisi hyvä saada paljon palveluita käyttäville/tarvitseville toimivat palvelupolut yhdessä muiden sote-toimijoiden kanssa. Usein kysymys on palvelujen käyttäjille tulevista kustannuksista, eli yhteistyö sosiaalipalvelujen kanssa on tärkeää, sanoo Salusjärvi-Juopperi.

Salusjärvi-Juopperin mukaan myös toistuviin akuuttivastaanoton käynteihin tulisi puuttua suun terveydenhuollossa ja pyrkiä ohjaamaan suurkäyttäjät mahdollisuuksien mukaan yhdelle ja samalla hoitotiimille, joka pyrkisi ottamaan kokonaisvastuun potilaan hoidosta.  


Lähde: Salusjärvi-Juopperi H, Tolvanen M, Linden JK, Nihtilä A, Lahti S. Concurrent heavy use of general and oral health services among Finnish adults. Community Dent Health 2020. Julkaistu verkossa 3.9.2020. Doi: 10.1922/CDH_00001-2019Lahti05.