Hammaslääkäri

Sunnuntai 18.04.2021

Pieni lapsi saa suun HPV-infektion usein äidiltään

HPV:n DNA:ta ja myös HPV-infektioita löytyy usein jo alle kouluikäisten lasten suuontelosta. Professori Stina Syrjänen muistuttaakin, että HPV-infektio on myös pediatrinen infektio. Tartunta on yleensä peräisin äidiltä.

Tutkijat ovat jo aiemmin osoittaneet, että suun ja sukuelinten limakalvoilla esiintyvät HPV-infektiot leviävät paitsi seksiteitse, myös vertikaalisesti, horisontaalisesti ja autoinokulaation kautta. Lasten suista on löydetty HPV:ta, mutta tutkimustieto tämän infektion kulusta ja merkityksestä varhaislapsuudessa on vielä rajallista. Tuore suomalainen seurantatutkimus selvitti suun HPV-infektion esiintyvyyttä ja taudinkulkua lapsen kuuden ensimmäisen elinvuoden aikana.

Äidin suun HPV-infektion merkitystä lapsen infektoitumiseen ei ole aiemmin tutkittu.

Tutkimus on osa Turun yliopiston ja Tyksin HUPA-seurantatutkimusta, jossa on seurattu HPV-infektion taudinkulkua, tartuntaa ja immuniteettia 329 perheessä vuodesta 1998 lähtien. Lapsia tutkimuksessa on ollut mukana 331. Lapsia seurattiin vastasyntyneestä 6-vuotiaiksi, ja HPV-näytteet otettiin suun limakalvolta yhdeksän kertaa: sairaalassa heti syntymän jälkeen, kotiin lähtiessä ja erillisillä seurantakäynneillä (1 kk, 2 kk, 6 kk, 12 kk, 24 kk, 36 kk ja 6 vuotta). Suun irtosolunäytteistä tutkittiin 24:ää limakalvoilla esiintyvää alfa-HPV-genotyyppiä.

Osalla lapsista suun HPV-tulos oli positiivinen kaikilla seurantakäynneillä. Hieman yli 40 % lapsista oli aina HPV-negatiivisia koko seurannan ajan. Kaikkiaan löydettiin 18 eri HPV:n genotyyppiä. Yleisin tyyppi oli HPV16 ja tätä seurasivat HPV18, HPV33 ja HPV6. Korkeimmillaan esiintyvyys oli juuri syntymän jälkeen (22,7 %), jolloin HPV-genotyyppien kirjo oli myös suurimmillaan (15 eri tyyppiä). Äidin synnytystapa ei vaikuttanut vastasyntyneen HPV-positiiviseen testitulokseen.

Alimmillaan esiintyvyys oli 36 kuukauden kohdalla (8,7 %), ja tuolloin löydettiin vain neljä eri HPV-tyyppiä. Esiintyvyys lisääntyi uudestaan kuuden vuoden ikäisillä (20,4 %).

Tutkimuksen mukaan 11 %:lla lapsista oli pieniä kliinisiä leesioita suun limakalvoilla seurannan lopussa.

– Kliinisesti HPV-infektio voi näkyä pienenä syylämäisenä muutoksena tai vaaleana limakalvon paksuuntumisena, mutta useissa tapauksissa limakalvo voi näyttää aivan normaalilta varsinkin, jos kyseessä on piilevä HPV-infektio, toteaa Syrjänen.

Kolmannekselle lapsista tuli jossain vaiheessa HPV-infektio (170 lasta). Yli puolella heistä infektio hävisi, mutta ­
15 %:lla lapsista varhaislapsuuden suun HPV-infektio jäi pysyväksi. Seurantatutkimus osoitti, että lapsi saa varhaislapsuuden suuinfektionsa äidiltä, ja äidillä on myös merkitystä tämän infektion kroonistumisessa. Lapsen suun korkean riskin HPV-infektion kroonistumisen ennustetekijöitä olivat äidin suun HPV-infektio synnytyksen hetkellä ja äidin seurannan aikana kehittyneet seerumin vasta-aineet korkean riskin HPV-tyypeille. Syrjäsen mukaan lapsen suun kroonisten HPV-infektioiden merkitystä ei voida vielä tässä vaiheessa arvioida.

Tutkimustuloksella on merkitystä myös HPV-rokotusten näkökulmasta. Osa lapsista saa kroonisen HPV-tulehduksen jo varhain, mihin nähden profylaktinen rokotus tulee hyvin myöhään. Toisaalta myös lapset, joilla on kroonistunut HPV-infektio, voivat hyötyä rokotuksesta vastaavasti kuin hepatiitti-B-virukselle varhain altistuneet lapset.

Syrjänen muistuttaa, että äidiltä saadut HPV-vasta-aineet voivat suojata pikkulapsia HPV-infektiolta. Samalla äidin rokottaminen lähellä tulevaa raskautta voi johtaa vastasyntyneen korkeisiin HPV-vasta-ainetasoihin, mikä voi heikentää lapsen oman immuniteetin kehittymistä ensimmäisen elinvuoden aikana (ns. blunting effect).

– Lapsen kannalta ihanteellinen tilanne voisi olla, että hän saisi äidiltä sekä vasta-aineet että matala-asteisen infektion. Pahin tilanne puolestaan voisi olla, että äiti on saanut HPV-infektion raskauden aikana ja infektoi lapsensa joko syntymän hetkellä tai jo kohdussaan. Tällöin lapsi on niin sanotusti omillaan viruksen suhteen, mikäli äidiltä ei ole vielä siirtynyt syntyvään lapseen HPV-vasta-aineita.

Lähteet: Syrjänen S, Rintala M, Sarkola M, Willberg J, Rautava J, Koskimaa H, Paaso A, Syrjänen K, Grénman S, Louvanto K. Oral Human Papillomavirus Infection in Children during the First 6 Years of Life, Finland. Emerg Infect Dis 2021; 27(3). Julkaistu verkossa 29.1.2021. doi: 10.3201/eid2703.202721.

Stina Syrjäsen sähköpostihaastattelu 18.2.2021.