Molekyylibiologisia menetelmiä hyödyntäneessä äiti-lapsitutkimuksessa löydettiin niukasti näyttöä siitä, että kariogeeniset bakteerit siirtyisivät alle 2-vuotiaiden lasten suun mikrobiomiin äidin syljestä.
Nykykäsityksen mukaan ihmisen suun mikrobiomi monipuolistuu varhaislapsuudessa hyvin nopeasti. Mikrobien DNA:han perustuvan lajintunnistuksen perusteella tiedetään, että pikkulapsen suun mikrobiomi kehittyy kariesalttiiksi usein jo varhain. Erityisesti pikkulasten äitejä varoitellaan sylkikontakteista ja kariesbakteerien tarttumisesta, vaikkakaan tutkimuksissa ei ole osoitettu, että jotkin tietyt kariesta aiheuttavat bakteerit todella siirtyisivät lapselle äidiltä.
Amerikkalaisessa äiti-lapsiparitutkimuksessa selvitettiin kahden eri molekyylibiologisen menetelmän avulla, millainen yhteys äidin kariestilanteella ja suun mikrobiomin koostumuksella on kasvavan pikkulapsen suun mikrobiomiin. Tutkijoita kiinnostivat myös suun mikrobiomin varhainen kehitys ja sen mahdolliset yhteydet synnytystapaan sekä imetykseen. Tutkimuksessa oli mukana 101 korkean kariesriskin omaavaa valkoihoista äitiä, joille tehtiin kliininen suun terveystutkimus ennen synnytystä. Kaikki lapset olivat perusterveitä ja syntyneet yli 35-viikkoisina. Äideistä viidesosalla DMFT oli 0, muilla kariesta esiintyi eriasteisena.
Synnytyksen jälkeen äitien syljen mikrobiomi karakterisoitiin 2 kertaa ja lapsen kaikkiaan 3 kertaa. Ensimmäinen karakterisointi tehtiin lapsen ollessa 2 kk vanha ja viimeinen lapsen ollessa joko 12 kk tai 24 kk. Tutkijat selvittivät erityisesti useiden kariekseen liitettyjen bakteerilajien, kuten S. mitiksen, S. sobrinuksen, S. mutansin,
S. oraliksen ja Candida albicansin esiintymistä ja suhteellista määrää äitien ja lasten syljessä.
Oletustensa mukaisesti tutkijat havaitsivat, että lasten suun mikrobiomin lajikirjo monipuolistui ja bakteerimäärä lisääntyi voimakkaasti kasvun myötä. Lapsilla, joita imetettiin, oli alle 1-vuotiaina syljessään niukemmin Prevotella- ja Veillonella-bakteereja, joiden katsotaan olevan yhteydessä karieksen kehittymiseen. Kahden kk:n iässä ainoastaan rintamaitoa saaneiden lasten mikrobiomi oli kaikkiaan yksipuolisempi kuin korviketta saaneiden tai niiden, joille annettiin sekä rintamaitoa että korviketta. Tutkimus tukee sitä käsitystä, että rintamaito suosii tiettyjä bakteerilajeja ja suojaa varhaislapsuuden kariekselta. Nämä erot kuitenkin katosivat 12 kuukauden ikään mennessä.
Siitä, että kariogeenisia bakteereja olisi siirtynyt mittauspisteiden välillä äideiltä lapsille, löydettiin hyvin niukasti näyttöä. Potentiaalisesti kariogeenisten mikrobien ilmestyminen lasten sylkeen näytti liittyvän enemmänkin ruokavalion muutoksiin ja iän myötä lisääntyviin lapsi- ja aikuiskontakteihin kuin äidin syljen mikrobiomiin. Kahdentoista ja 24 kuukauden iässä lasten suun mikrobiomien koostumus muistuttikin enemmän toisten samanikäisten lasten kuin oman äidin mikrobiomia.
Huomionarvoista kuitenkin oli, että niiden äitien, joiden DMFT oli yli 0, lapsilla karieksen kehittymiseen liitettyjen Veillonella- ja Actinomyces-bakteerien määrä suun mikrobiomissa oli selkeästi suurempi kuin niiden, joiden DMFT oli 0. Bakteerikolonisaatiota tapahtui etenkin hampaiden puhkeamisen aikaan.
S. mutansista on nykytiedon mukaan olemassa kariogeenisempia alatyyppejä, mutta niitä ei tässä tutkimuksessa pystytty identifioimaan. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin ensimmäistä kertaa, että myös lasten C. albicans -kolonisaatiot lisääntyivät iän myötä. C. albicans -kolonisaatio on liitetty hankalaan varhaislapsuuden kariekseen.
Lähde: Ramadugu K, Bhaumik D, Luo T, Gicquelais RE, Lee KH, Stafford EB. ym. Maternal Oral Health Influences Infant Salivary Microbiome. J Dent Res 2021. Julkaistu verkossa 28.8.2020. DOI: 10.1177/0022034520947665
Uutisen asiantuntijatarkastajana toimi apulaisprofessori, osastonylilääkäri Samuli Rautava HUSista / Helsingin yliopistosta.