Miten turvataan laadukkaat suun terveydenhuollon palvelut väestölle, pohti Hammaslääkäriliiton ja FCG:n koolle kutsuma poliitikkopaneeli Johtavien hammaslääkärien hallintopäivillä Helsingissä 20.3. Kaikki keskustelijat olivat samaa mieltä suunterveyden merkityksestä ja palvelujen lisäresurssien tarpeesta.
Paneeliin osallistuivat Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät), Miila Halonen (vasemmistoliitto), Aki Lindén (SDP), Sari Sarkomaa (kokoomus), Tiina Tasmuth (keskusta) ja Tiina Tuomela (KD) sekä Hammaslääkäriliiton edustajana puheenjohtaja Sirpa Tilander. Keskustelun veti toimittaja Annika Damström.
Yhteinen näkemys vallitsi siitä, että suun terveydenhuolto kuuluu tärkeänä osana terveydenhuollon palveluihin ja sitä tulee vahvistaa. Myös nykyjärjestelmän ongelmat muun muassa hoitoonpääsyssä ja väestön yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa saada suun terveydenhuollon palveluja tuntuivat olevan jokaisella tiedossa.
Samaa meiltä oltiin myös koko terveydenhuollon isoista kehittämistarpeista ja siitä, että sote-uudistusta on jatkettava seuraavalla vaalikaudella.
Kela-korvaukset paikkaisivat välivaihetta
Suun terveydenhuollon palveluihin tarvittavista lisäresursseista oli paneelin osanottajilla yhteinen näkemys. Tarkimman euromääräisen arvion esitti Aki Lindén, jonka mukaan suun terveydenhuoltoon tarvittaisiin 300 miljoonaa euroa seuraavan vaalikauden aikana.
– Nyt pitäisi saada asteittain lisää rahaa suun terveydenhuoltoon – ellei tehdä rahoitusratkaisua, tästä ei tule yhtään mitään, Lindén totesi.
Keskustelussa keinoina esille nousivat myös Kela-korvauksien nosto ainakin sote-uudistusta edeltävien seuraavien vuosien välivaiheen ajaksi sekä palvelusetelien laajempi hyödyntäminen. Laajaa kannatusta sai myös suun terveydenhuollon asiakasmaksujen sisällyttäminen maksukattoon sekä maksuttomien suunterveyspalvelujen tarjoaminen jatkossa kaikille alle 22-vuotiaille.
Sari Sarkomaa korosti, että suun terveydenhuolto on kiinteä osa perusterveydenhuoltoa. Tärkeää on myös asiakkaan valinnanvapaus. Palvelujen rahoitusratkaisu on selvitettävä kokonaisuutena.
– Puhuisin Kela-korvausten puolesta – ne ovat tärkeitä suomalaisten kansanterveydelle. Myös palveluseteleitä tarvitaan. Näillä varmistetaan, että päästään ajoissa hoitoon – erityisesti on huolehdittava nuorten hoitoonpääsystä, hän tiivisti.
Lisäksi Sarkomaa esitti hoitotakuun kiristämistä niin, että kiireettömään suun terveydenhoitoon olisi mahdollista päästä kolmen kuukauden sisällä, ja nykyisen lain sallima kuuden kuukauden takaraja poistuisi. Ehdotus herätti samalla keskustelua siitä, että hoitoonpääsyn määräaikojen lisäksi järjestelmään tulisi saada velvoitteet myös hoitojen valmistumiselle kohtuullisessa ajassa.
– Pyrkimys laajempiin hartioihin ja valinnanvapauden toteuttaminen kokeilujen kautta, painotti Outi Alanko-Kahiluoto.
Miila Halonen nosti esille hoitopolkujen sujuvuuden sekä hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamisen.
– Perusterveydenhuoltoon ja varsinkin ennaltaehkäisyyn tulee panostaa, jatkoivat Tiina Tuomela ja Tiina Tasmuth.
– Palvelujen integraatio ja saumaton yhteistyö suun terveydenhuollon ja muun terveydenhuollon kesken, sote-uudistuksen välivaiheesta huolehtiminen jatkamalla ja nostamalla Kela-korvauksia, ratkaisut erityisesti nuorten suunterveyden polarisaatioon sekä suun terveydenhuollon asiakasmaksujen laskeminen lähemmäs muun terveydenhuollon asiakasmaksuja, liiton puheenjohtaja Sirpa Tilander veti yhteen suun terveydenhuollon tarpeita, kun sote-uudistuksen jatkoa linjataan seuraavalla hallituskaudella.
Päivitetty 26.3.2019: Lisätty FCG paneelin toiseksi koollekutsujaksi sekä Sari Sarkomaan hoitotakuun kiristämistä koskeva kommentti.