Hammaslääkäri

Maanantai 03.10.2022

Potilasvahinkoja vältetään rakenteiden hyvällä viimeistelyllä

apollonia-symposium-2022-jari-mauno_web.jpg

EHL Jari Mauno muistuttaa, että proteettisten rakenteiden istuvuudesta vastaa aina hammaslääkäri. (Kuva: Ismo Henttonen)

Potilasvakuutuskeskukseen (PVK) saapui protetiikkaan liittyviä vahinkoilmoituksia vuonna 2020 hieman vajaat sata, joista noin 40 % liittyi implanttihoitoihin. Korvattavia vahinkoja näistä oli yksityissektorilla 45 % ja julkisella puolella 30 %.

Potilasvakuutuslaissa korvattavuus perustuu ajatukselle siitä, olisiko vahinko voitu välttää, jos kokenut hammaslääkäri olisi toiminut eri lailla. Hoidossa pitää noudattaa yleisesti hyväksyttävää hoitotapaa ja saavuttaa yleisesti hyväksytty standardi. Hyväksytty standardi on yhteinen konsensus, sillä protetiikkaa opetetaan Suomenkin alueella eri tavoin ja lisäksi kansainvälisissä kongresseissa saadaan erilaista informaatiota. Proteettiselle hoidolle tavoitellaan kuitenkin vähintään 10 vuoden käyttöikää.

– Jotta tämä saavutettaisiin, rakenteiden pitää istua paikoilleen, niissä pitää olla riittävät materiaalivahvuudet ja järkevät materiaalit, tiivistää PVK:n asian­tuntijana toimiva EHL Jari Mauno.

Tyypillisimmin ongelmia implanttihoidoissa aiheuttavat huono saumatiiviys, puhdistuksen estävä puuteellinen muotoilu, runkojen huono istuvuus ja jäljennösvirheet. Vahinkoriski kasvaa myös, kun rakenteita kytketään yhteen ja paine siirtyy heikoimpaan kohtaan implanttikaulalle. Riskialtis on myös luonnonhampaan ja implantin yhdistelmä.

– Työmallin tarkkuus ja oikeellisuus on keino, jolla voidaan välttää vahinkoja. On muistettava, että CAD/CAM-tekniikka ei tee automaattisesti virheetöntä lopputulosta. Rakenteen istuvuudesta vastaa aina hammaslääkäri.

Normaali rakenteiden kuluminen, kasvojen elinikäinen kasvu ja muualla hampaistossa tapahtuvat ei-ennustettavat muutokset voivat tehdä implanttirakenteen toimimattomaksi, mutta kyseessä ei ole korvattava vahinko. Myöskään rakenteiden valmistustekniikkaan liittyvät ennakolta tiedostetut ongelmat ja niihin mahdollisesti liittyvä nopeampi korjaustarve eivät täytä korvattavuuden kriteereitä.

Kun potilas tulee vastaanotolle, ja epäilys virheestä herää, hammaslääkäri asettuu asiantuntijan rooliin. Tehtävänä on kirjata ja kuvata nykytila selkeästi ja puolueettomasti.

– Toivoisin, ettei siinä vaiheessa sanottaisi potilaalle, että kyseessä on selkeä potilasvahinko.

Implanttivahingoille oma kategoria

Vuoden 2021 alusta voimaan tulleeseen potilasvakuutuslakiin tuli mukaan uutena kategoriana implanttivahingot. Implanttivahingot koskevat tilanteita, joissa potilaaseen kiinteästi asennettu terveydenhuollon laite, kuten tekonivel, tahdistin ja implantti, ei ole käyttötarkoitukseensa sopiva tai riittävän turvallinen asianmukaisesti käytettynä, ja aiheuttaa kantajalleen henkilövahinkoa.

– Implanttivahinko on merkittävä uudistus. Lakimiehet tiedostavat kuitenkin, että tämä tulee olemaan hyvin vaikea alue. Voi olla vaikea osoittaa, että markkinoille hyväksytty CE-sertifioitu tuote ei ole käypäinen.

Hammaslääkärille ja -teknikolle jää vastuu harkita, mitä komponentteja voidaan käyttää.

– Vaatimukset rakenteiden tarkalle istuvuudelle korostuvat.

Lähde: EHL Jari Maunon luento Potilasvahingot implantologiassa. Apollonia Symposium 19.3.2022.