Hammaslääkäri

Tiistai 24.11.2020

Pöydästä ei nousta ennen kuin parsakaali on syöty

istock_poika_ja_parsakaali.jpg

(Kuva: iStockphoto)
(Kuva: iStockphoto)

Varhaisnuorilla epäsäännöllinen ateriarytmi sekä kasvisten ja hedelmien välttely ovat yhteydessä ylipainoon ja yksipuoliseen syljen mikrobistoon, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Suomessa on tutkittu laajasti aikuisten ja pienten lasten ruokailutottumuksia, mutta varhaisnuorista on saatavilla niukasti kohorttitutkimustietoa. TtM Jannina Viljakainen-Diopin väitöstutkimuksessa selvitettiin eri puolella Suomea asuvien 9–14-vuotiaiden koululaisten ruokailutottumuksia ja niiden yhteyttä lihavuuteen, yli- ja alipainoon sekä syljen mikrobistoon.

Tutkimusaineisto koostui nuorista, jotka osallistuivat Hyvinvointi Teini-iässä (Fin-HIT) -tutkimukseen vuosina 2011–2014.
Ruokailutottumuksia ja ruokailuun liittyvää terveyskäyttäytymistä kartoitettiin sähköisellä kyselyllä. Osallistujien pituus ja paino mitattiin koulussa, ja lisäksi osallistujilta otettiin stimuloimattomat sylkinäytteet.

Varhaisnuoret jaettiin kyselyvastausten perusteella kolmeen ryhmään: terveellisesti syövät (44,1 %), epäterveellisesti syövät (12,3 %) sekä hedelmien ja kasvisten välttelijät (43,6 %). Terveellisesti syövät nuoret söivät säännöllisemmin aterioita, ja heidän vanhempansa olivat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin muiden ryhmien. Epäterveellisesti syövien nuorten ryhmä aterioi epäsäännöllisemmin, ja heidän vanhempansa olivat matalammin koulutettuja.

Nuoret, jotka välttelivät kasviksia ja vihanneksia, olivat muita useammin alipainoisia. Nuoret, jotka söivät epäsäännöllisesti aamupalan, taas olivat useammin ylipainoisia tai lihavia ja harvemmin alipainoisia. Nuoret, jotka söivät epäsäännöllisesti illallisen, olivat harvemmin alipainoisia.

On näyttöä siitä, että ruokavalion koostumus ja aterioiden ajoitus muokkaavat suoliston mikrobistoa. Sen sijaan näiden asioiden merkityksestä syljen mikrobistolle ei ole paljonkaan tietoa. Tässä tutkimuksessa syljen mikrobiston koostumus havaittiin monimuotoisemmaksi nuorilla, jotka söivät säännöllisesti aamupalan ja illallisen, verrattuna niihin, jotka söivät aamupalan ja illallisen epäsäännöllisesti. Erityisesti Prevotella-bakteereja esiintyi runsaasti nuorilla, jotka välttelivät kasviksia ja vihanneksia ja söivät epäsäännöllisesti. Havainto on yllättävä sikäli, että suolistosta Prevotellaa löytyy enemmän kasvissyöjiltä kuin sekasyöjilltä.

Väittelijä toteaakin, että varhaisnuorten ruokailutottumuksissa on yleisesti parantamisen varaa ja niihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Hänen mukaansa myös havainto siitä, että Prevotella-bakteereita esiintyy epäsäännöllisesti syövien ja niukasti kasviksia nauttivien nuorten syljessä runsaasti, antaa aihetta jatkotutkimuksiin.

Väitökseen johtaneiden tutkimusten tekijöissä ei ollut mukana hammaslääketieteen tutkijoita. Turun yliopiston parodontologian professori Eija Könönen kuitenkin on tekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että syljen Prevotella-lajien ja ruokailutottumusten yhteyttä on syytä kartoittaa lisää.

– Täytyy kuitenkin huomata, että suun Prevotella-suvun lajikirjo on hyvin runsas, ja kaikki Prevotella-lajit eivät suinkaan ole yhteydessä parodontiittiin. Vain osa on patogeenisia, kun taas useat kuuluvat suunterveyteen liittyvään ydinmikrobistoon.

Könösen mukaan voisikin olla hyvä ajatus ottaa tutkimuskohteeksi tietyt Prevotella-lajit ja selvittää asiaa perusteellisemmin valikoidulla, pienellä potilasotoksella. 

Lähteet:
Viljakainen-Diop J. Eating habits, body mass and saliva microbiota in Finnish adolescents. (Ruokailutottumukset, painoindeksi ja syljen mikrobiota suomalaisilla nuorilla). Väitöskirja. Väitöskirja tarkastettiin 28.10.2020 Helsingin yliopistossa.

Prof. Eija Könösen puhelinhaastattelu.