Suomalaistutkimuksen mukaan amoksisilliini lunastaa paikkansa hammaspoistojen profylaksiassa, mutta tehottomammaksi osoitetun klindamysiinin profylaktista käyttöä tulisi harkita tarkoin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hammaspoistojen yhteydessä kerta-annoksena annettua antibioottiprofylaksiaa ja sen kykyä estää bakteremiaa. Mukana oli pieni sairaalassa hoidettujen potilaiden joukko: 38 sai amoksisilliiniä suun kautta tai ampisilliiniä infuusiona 2 mg, 6 potilaalle annettiin klindamysiiniä joko suun kautta tai infuusiona, ja loput 6 potilasta eivät saaneet antibioottiprofylaksiaa. Potilailla oli sairaushistoriaa ja erilaisia terveydellisiä taustatekijöitä, jotka lisäsivät komplikaatioiden riskiä ja vaikuttivat anitibioottiprofylaksian tarpeeseen. Veriviljely tehtiin ennen poistoa sekä viisi ja 20 minuuttia poiston jälkeen.
Tutkimus vahvisti, että amoksisilliini pystyy vähentämään bakteremian esiintyvyyttä ja kestoa tehokkaasti. Amoksisilliiniä tai ampisilliiniä saaneilla potilailla 95 % poistojen jälkeisistä verinäytteistä oli negatiivisia viiden minuutin jälkeen, ja kaikki näytteet olivat bakteerivapaita 20 minuutin kohdalla.
Vaikka klindamysiiniä käytetään suhteellisen paljon profylaksiassa, tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan sen tehoa bakteremian estämisessä. Nyt tehty tutkimus, joskin pienellä potilasmäärällä, osoitti myös, että teho oli vähäinen: 83 %:ssa näytteistä oli bakteerikasvua viiden minuutin päästä poistosta, ja puolet oli positiivisia 20 minuutin jälkeen. Potilailla, jotka eivät saaneet lainkaan profylaksiaa, näytteistä 67 %:ssa oli bakteerikasvua viiden minuutin jälkeen ja 17 %:ssa 20 minuutin jälkeen. Klindamysiini- ja ei-profylaksia-ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa viiden minuutin kohdalla.
Viljelynäytteistä 2/3 oli polymikrobiaalisia, ja sisälsivät suunnilleen yhtä paljon aerobisia ja anaerobisia bakteereita. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, yleisimmin (20 %) bakteerit kuuluivat Streptococcus-lajeihin, jotka olivat herkkiä amoksisilliini/ampisilliini-hoidolle. Klindamysiini-ryhmässä II-näytteenottohetkellä 17 % bakteereista oli klindamysiinille resistenttejä ja III-näytteenottohetkellä kaikki.
Tutkijat toteavat, että bakteremiaa esiintyi merkitsevästi enemmän klindamysiiniä saaneiden joukossa verrattuna amoksisilliini-/ampisilliini-ryhmään. Heidän mukaansa tehottomammaksi osoitetun klindamysiinin profylaktista käyttöä hammastoimenpiteiden yhteydessä tulisi rajata vain esimerkiksi penisilliiniallergisilla potilailla. Tämä olisi yksi tärkeä suun terveydenhuollon askel antibioottiresistenssin torjunnassa. Samalla tutkijat muistuttavat, että lääkkeitä merkityksellisempää ehkäisevää hoitoa ovat hyvä suuhygienia sekä mahdollisen kirurgisen toimenpiteen laadukas ja aseptinen toteutus.
Lähde: Marttila E, Grönholm L, Saloniemi M, Rautemaa-Richardson R. Prevalence of bacteraemia following dental extraction – efficacy of the prophylactic use of amoxicillin and clindamycin. Acta Odontol Scand 2021 Jan; 79(1): 25–30. Doi: 10.1080/00016357.2020.1768285.