Post

TalousPurentakiskojen alv-kohtelu korkeimpaan hallinto-oikeuteen

11.4.2018Heikki Kuusela

Verottaja on vastaanottojen verotarkastusten yhteydessä esittänyt kantanaan, että purentakiskon laboratorio-osuudesta olisi purentakiskohoidon yhteydessä maksettava arvonlisävero. Verottaja perustaa kantansa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun, jossa jalkaterapeutin valmistamat tukipohjalliset on katsottu arvonlisäveron alaisiksi.

Hammaslääkäriliiton näkemyksen mukaan purentakisko liittyy kiinteästi vain hammaslääkärin annettavissa olevaan purentafysiologiseen hoitoon eli on terveydenhuollon palvelun yhteydessä tavanomaisesti luovutettava tavara ja tällaisena arvonlisäverosta vapaa.

Liitto toimitti kesällä 2017 verottajalle kirjelmän, jossa arvonlisäverolakiin, arvonlisäverodirektiiviin ja EU- tuomioistuimen oikeuskäytäntöön nojaten perusteltiin purentakiskon arvonlisäverottomuutta.

Seikkaperäisestä selvityksestä huolimatta verottaja ei muuttanut kantaansa asiassa, joten Hammaslääkäriliitto vei asian keskusverolautakunnan ratkaistavaksi. Keskusverolautakunta antaa ennakkoratkaisuja verokysymyksissä, jotka ovat periaatteellisesti merkittäviä tai joissa annettavat päätökset edistävät verotuskäytännön yhtenäisyyttä.

Keskusverolautakunta antoi 16.2.2018 kielteisen päätöksen asiasta. Päätöksestä äänestettiin, ja äänestystulos oli 5–2.

Koska Hammaslääkäriliitto ei pidä hyväksyttävänä, että arvonlisäveroa olisi maksettava hyödykkeestä, joka liiton näkemyksen mukaan selkeästi on arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa säädetty arvonlisäverosta vapaaksi, on liitto ryhtynyt toimiin asian viemiseksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Toiminnanjohtaja Matti Pöyry ihmettelee Keskusverolautakunnan päätöstä.

– Siinä vedotaan oikeastaan vain tuohon aiempaan tukipohjallispäätökseen, jossa pohjallisten hoitava vaikutus perustui päätöksen mukaan niiden käyttämiseen eikä jalkaterapeutin suorittamiin hoitotoimenpiteisiin. Tämä päätös laajennetaan terveydenhuollon puolelle hakemalla analogia siihen, että potilas itse asettaa purentakiskon suuhun. Valituksessa tullaan muiden perustelujen lisäksi tuomaan esiin myös se, että samankaltaista akryylistä kiskoa käytetään unihäiriöiden hoidossa sekä myös oikomishoidon ylläpitovaiheessa.

– Lisäksi oikomishoidon aktiivisessa vaiheessa voidaan käyttää joko kiinteitä tai hammaslaboratoriossa valmistettuja, irrotettavia kojeita. Ei ole ajateltavissa, että oikomiskojeiden verollisuus riippuisi siitä kumpaa näistä käytetään. Irrotettavia oikomiskojeita käytetään samalla tavoin kuin purentakiskoakin purentavaivojen hoidossa: potilas itse asettaa kojeen suuhun ja jos ei aseta, niin hoidollisia vaikutuksia ei tapahdu. Näin ollen on täysin keinotekoista määrittää, että purentahäiriön hoidossa potilaan käyttämä purentakisko olisi arvonlisäveron piirissä, kun muissa diagnooseissa irrotettava laite on arvonlisäveroton hoitoon tavanomaisesti liittyvänä tavarana, Pöyry kertoo.

Päivitetty 7.12.2018: lisätty tägit Suulaki, Talous, Protetiikka ja purentafysiologia

Lue myös
Etsitkö näitä?