Ranskan sote-uudistuksen päätavoite on kohottaa kansanterveyden tilaa takaamalla entistä laajemmalle kansanosalle pääsy hoitoon. Kansalaisten eriarvoisen aseman syynä on osaltaan suuressa osassa maata vaikuttava lääkäripula, johon haetaan ratkaisua kouluttamalla lisää lääkäreitä. Lisäksi hoitoon hakeutumista jarruttaa potilaiden taloudellinen ahdinko, jonka helpottamiseksi hallitus on luvannut poistaa hammasproteesien, kuulolaitteiden ja simälasien omavastuuosuuden.
Ranskan hammaslääkärien ammattikilta CNSD (Confédération nationale des syndicats dentaires) suhtautuu uudistukseen varovaisen myönteisesti. Kilta allekirjoitti alkusyksystä uudistuksen toimeenpanoa koskevan sopimuksen terveysministeriön kanssa. Proteesien hinnoittelun rajoittamisen vastapainona perushoidot kuten hampaiden paikkaus ja puhdistaminen kallistuvat. Lisäksi potilaille tarjotaan uusia ennalta ehkäiseviä hoitoja.
– Vaikka uudistus ei ratkaise koko ongelmaa, se on askel eteenpäin, toteaa CNSD:n puheenjohtaja Thierry Soulié. Hänen mukaansa joka kolmas ranskalainen jättää tärkeitä ja jopa välttämättömiä hammashoitoja väliin taloudellisista syistä. Hoitoon hakeutuvistakin joka viides myöntää hoitomaksujen tekevän tiukkaa perheen taloudelle.
– Korjaavasta hammashoidosta ei voida siirtyä yhdessä yössä ehkäisevään hammashoitoon, mutta suunta on oikea, Soulié sanoo.
Hän kertoo, että eniten hoitoja väliin jättävät nuoret. Syyt ovat osin taloudellisia, mutta huolimattomuus hammashoitojen suhteen johtuu myös siitä, että nuoret vähättelevät hoidon tarvetta.
– Nuoret elävät tässä ja nyt. Heidän on usein vaikea kuvitella laiminlyöntien vaikutusta tulevaisuudessa.
Alle puolet käy hammaslääkärissä
Euroopan laajuisesti vertaillen ranskalaisten hammashoidossa on parantamisen varaa. Ranskalaisista nimittäin vain 40 prosenttia käyttää hammaslääkärin palveluja, kun sama luku naapurimaissa on 70–80 prosenttia.
Ranskan hammasterveyden yhdistys, UFSBD (Union Française pour la santé bucco-dentaire) teki alkuvuonna selvityksen kansalaisten suhtautumisesta hampaiden omahoitoon. Kyselyyn vastasi 32 000 sosiaalisen median käyttäjää. Kyselytutkimuksessa nousi esiin se yllättävä seikka, että vastaajista peräti 76 prosenttia ilmoitti ikeniensä vuotavan säännöllisesti verta hampaita harjatessa. Samalla kuitenkin 64 prosentin oman arvion mukaan heidän ikenensä ovat hyvässä kunnossa. Verenvuotoon ei siis suhtauduta vakavasti eikä sen vuoksi myöskään vaivauduta hammaslääkärin vastaanotolle.
Ranskalainen käyttää terveydenhuoltoon keskimäärin 715 euroa vuosittain. Yli 50-vuotiailla terveydenhuoltomenot vievät keskimäärin 934 euroa vuodessa.
Eläkeläiset maksumiehinä
Ranskan hallitus vakuuttelee muuta, mutta vakuutusalan edustajan mukaan kokonaan korvattavat hammasproteesit, kuulolaitteet ja silmälasit nostavat yksityisten sairausvakuutusten hintaa. Vakuutusmeklari Santianen toimitusjohtaja Pierre-Alain de Malleray arvioi, että uudistuksen suurimpia maksumiehiä ovat eläkeläiset.
Vaikka valtaosa hammasproteesien, kuulolaitteiden ja silmälasien omavastuuosuudesta maksetaan vastaisuudessa valtion kassasta, myös yksityiset vakuutusyhtiöt osallistuvat uudistuksen rahoitukseen. Arvioidusta miljardin euron laskusta julkinen sairausvakuutus maksaa 750 miljoonaa euroa vuodessa. Yksityisten vakuutusyhtiöiden osuuden arvioidaan olevan 150–500 miljoonaa euroa.
– Eläkeläiset ovat hammasproteesien ja kuulolaitteiden yleisimpiä käyttäjiä. Heidän vakuutusmaksunsa nousevat keskimäärin 9,3 prosenttia, Pierre-Alain de Malleray laskee. Hänen mukaansa alle 60-vuotiaiden vuosimaksut kohoavat vain 2,5 prosenttia.
Pierre-Alain de Malleray ennustaa, että tulevaisuudessa edulliset mutta huonosti korvaavat sairausvakuutukset häviävät markkinoilta.
– Jäljelle jäävät vain parhaan vakuutusturvan takaavat vaihtoehdot kuluttajille, jotka haluavat laadukkaampia proteeseja ja silmälaseja.
Uudistus voimaan vaiheittain
Omavastuuosuuden poistuminen tapahtuu vaiheittain siten, että ensi vuonna hammasproteesien hinnoille asetetaan katto. Vuonna 2020 implantit ja kruunut tulevat kokonaan korvattaviksi, ja vuonna 2021 myös irrotettavat hammasproteesit korvataan kokonaan. Nykyisellään hammasproteesien omavastuuosuus on keskimäärin 35 prosenttia.
Omavastuuosuuden poistaminen koskee kuitenkin vain välttämättömäksi katsottuja hoitoja ja kaikkein edullisimpia proteesivaihtoehtoja. Esimerkiksi keraaminen kruunu korvataan etuhampaisiin, mutta takahampaisiin ainoastaan metallinen.
Osa ammattikunnasta pelkää uudistuksen synnyttävän Ranskaan low cost -hammashoitojen markkinat. Omavastuuosuuden pienentyessä hammaslääkäripalvelujen käytön ennustetaan kuitenkin lisääntyvän siinä määrin, että uudistuksen hyöty ammattikunnalle olisi 230 miljoonaa euroa vuodessa.
Eniten omavastuuosuuden poistaminen tulee vaikuttamaan kuuden miljoonan kuulovaikeuksista kärsivän elämään. Kuulolaitteiden omavastuuosuus on 57 prosenttia, mikä saa monen potilaan harkitsemaan tai siirtämään sen hankkimista. Kuulolaite maksaa keskimäärin 1500 euroa.
Silmälasien hinnasta potilaan vastuulle jää nykyisellään 24 prosenttia. Uudistuksen ensi vaiheessa asiakkaalle tarjotaan entistä paremmin korvattavia silmälasivaihtoehtoja. Jatkossa optikot tulevat tarjoamaan sekä kokonaan korvattavia enintään 30 euron kehyksiä että kalliimpia malleja, jotka eivät mahdu omavastuuosuuden piiriin. Kokonaan korvattavista pokista tulee olla tarjolla vähintään seitsemäntoista eri mallia aikuisille ja lapsille kymmenen. Värivaihtoehtoja on oltava vähintään kaksi.
Ranskan sote-uudistuksen päälinjat
- Hammasproteesien, kuulolaitteiden ja silmälasien omavastuuosuus poistuu vaiheittain vuoteen 2021 mennessä.
- Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijakiintiöistä luovutaan kokonaan vuonna 2020.
- Terveyskeskusten määrää lisätään tuntuvasti.
- Etälääkärin konsultaatio tulee julkisen sairausvakuutuksen korvauksen piiriin.
- Lääkärien työmäärän keventämiseksi julkiseen terveydenhoitoon rekrytoidaan ensi vuonna 4 000 hoitoassistenttia, joiden toimenkuvaan kuuluu hoitoa valmistelevien toimenpiteiden lisäksi myös hallinnollinen paperisota.
- Ambulanssikyytien korvausperusteita tiukennetaan.
- Ranskan sosiaali- ja terveysuudistuksen lisäbudjetti ensi vuodelle on 400 miljoonaa euroa.