Hammaslääkäri

Lauantai 10.12.2022

Ra(s)kas opintovuosi

Hammaslääketieteen opintoja pidetään tunnetusti kuormittavina: vaatimukset ovat korkealla, työmäärä suuri ja aikataulut tiukkoja. Uusimmassa liiton tutkimuksessa viides vuosi koettiin raskaimpana ja neljännen vuoden kuormittavuus puolestaan oli keventynyt. Tässä jutussa kaksi opiskelijaa kertoo, mistä kuormitus syntyy.

miisa_laukka_paakuva_web.jpg

– Kannattaa itse keskittyä aktiivisesti myös niihin asioihin, jotka klinikkavuorolla menivät hyvin, muistuttaa Miisa Laukka. (Kuva: Maiju Pohjanheimo)

Potilaiden hoitaminen on mukavaa, mutta ylimääräinen säätö tekee opiskelupäivistä kuormittavia, summaa viidennen vuoden opiskelut Oulussa syksyllä aloittanut Miisa Laukka.

Samaa mieltä on myös opintojaan Helsingissä viimeistelevä Markus Koljonen. Hän kertoo kokeneensa työelämän kuormituksen opetusklinikkaa vähäisempänä.

– Töissä voin keskittyä vain potilaan hoitoon, kun hoitaja ja toimisto ovat tukena ja työnjako selkeää.

Kiteytykset kertovat tilanteesta paljon. Koljonen pohtii myös, että opintojen alussa on kuormittavaa olla vastuussa potilaan hoidosta, kun omat taidot ovat vasta kehittymässä.

– Lisäksi nelosvuonna läsnä on suoritepaine, mikäli haluaa kesäkandioikeudet, ja valmistumispaine opintolainahyvitykseen liittyen.

Koljonen muistaakin neljännen vuoden kuormittavana aikana ja energian menneen opinnoista suoriutumiseen. Hänet epäonnistumisen kokemukset saivat ajoittain miettimään opintojen keskeyttämistä.

– Jälkikäteen ymmärrän, että rasituksen alla kliinisestä työstä suoriutuminen ei ollut sitä, mitä se olisi voinut olla.

Laukka kertoo, että Oulussa neljännen lukuvuoden palautetilaisuudessa yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin opetuksen muuttamista enemmän polimuotoiseksi. Poleilla työskennellään pareittain tai hoitajan kanssa, jolloin hoitokäynnit etenevät nopeammin.

Kliinisestä opetuksesta polimuotoista on Oulussa tällä hetkellä kirurgian, limakalvosairauksien, pedodontian, endodontian ja ortodontian opetus. Näiden lisäksi on terveyskeskustyötä jäljittelevä tk-poli, jossa hammashoitajan kanssa hoidetaan esimerkiksi päivystystilanteita ja
paikkauksia.

Laukka toteaa, että itse hän tekisi mielellään kaikki paikkaukset polimuotoisena.

– Tällöin käynnin lopussa täytteen viimeistelyyn jää enemmän aikaa ja usein juuri tätä haluaisimme harjoitella. Turhauttaa, jos opettaja tekee viimeistelyn loppuun klinikkavuoron päättyessä, mikäli itsellä aika on kulunut opettajan ja hoitajan odottamiseen. Tuntuu, että opettajia saisi olla enemmän.

Peruutuksia ja vääriä klinikkavuoroja

Potilaiden peruutukset voivat aiheuttaa kandille isoja ongelmia suoritekertymään ja lisäkuormitusta ajanvarausten kanssa.

– En koe, että suoritteiden epätasainen jakautuminen olisi vaikuttanut yhteishenkeen, Laukka pohtii.

– Toisilla on vain käynyt parempi tuuri. Edellyttää toki kollegiaalisuutta, ettei haali kaikkea itselleen.

Koljonen puolestaan harmittelee kyynärpäätaktiikan esiintymistä esimerkiksi protetiikan kirjojen täyttämisessä ja potilaiden jakamisessa kavereille.

Väärillä klinikkavuoroilla olemisen Laukka puolestaan on huomannut näkyvän kurssien välisenä kyräilynä resurssien puutteen vuoksi. Tyyppiesimerkkinä viidennen vuoden opiskelijat joutuvat käymään neljännen vuosikurssin klinikkavuoroilla tekemässä proteettisia töitä, koska heidän oma klinikka-aikansa ei riitä tähän. Tällöin taas neljännen vuoden opiskelijat saavat odottaa hoitajia ja opettajia pidempään.

– Jousto on hyvästä, mutta vaikuttaa lumipalloefektiltä, että nuorempien kurssien työt etenevät hitaammin, koska vanhemmat opiskelijat ovat lisäksi salissa, Laukka pohtii.

– On systemaattinen ongelma, ettei kliininen työaika tahdo riittää suoritteisiin ja melkein kaikkien tarvitsee vapaa-ajalla tehdä jossain vaiheessa ylimääräistä kliinistä työtä.

Palautetta – mutta pedagogisesti, kiitos

Oulussa pidetyssä palautetilaisuudessa toivottiin enemmän palautetta omasta edistymisestä sekä työskentelyn lomassa että omaopettajakeskustelujen muodossa, Laukka kertoo.

– Opiskelijat käyttävät paljon aikaa itsearvioiden täyttämiseen, ja toivoisimme vielä laajemmin vastapalautetta opettajilta. Kritiikkiä tarvitaan kehittymiseen, mutta olisi myös hyvä kuulla ääneen myönteisestä edistymisestä vastapainona sille, mitä on vielä parannettavaa.

Koljonen kertoo, että opetuksessa on eroavaisuuksia, kuinka pedagogisesti palautetta osataan antaa. Tähän hän toivoo lisäkoulutusta.

Tämän suhteen Laukalla on terveisiä neljännen vuoden opiskelijoille: Kannattaa itse keskittyä aktiivisesti myös niihin asioihin, jotka klinikkavuorolla menivät hyvin. Kritiikki on tärkeää, mutta oman edistymisen huomaaminen tsemppaa ja tuo energiaa opiskeluun.

Oulun opetushammashoitolan palveluesimies Saara Kantola kertoo, että pienryhmätapaamisia omaopettajan kanssa on lisätty klinikan työjärjestykseen. Omaopettajat järjestävät mielellään myös kahdenkeskisiä tapaamisia opiskelijan niin toivoessa.

Hybridiopetus keventää kuormaa

Toisen yliopistotutkinnon aiemmin suorittanut Koljonen pohtii hammaslääketieteen opintojen viikkotyömäärän olevan verrattain suuri muihin aloihin verrattuna. Luentoja ja potilastyötä on 30–40 tuntia viikossa, ja tämän päälle tulee hoitojen suunnittelu, potilaille soittaminen, kurssien tehtävät ja tenttiin lukeminen.

– En ole nähnyt vastaavaa aiempien opintojeni aikana.

Laukka kertoo, että luento-opetuksen osalta kuormittavuuden keventämisessä vahvana toiveena on ollut etäluentojen saatavuus.

– Helpottaisi, että luentoa voi seurata lounaalla, mikäli klinikkavuorolla on mennyt pidempään, eikä lounas jää välistä. Etäluennot myös antavat kandille enemmän aikaa palautumiseen, kun kotona voi ruokailla viimeisen luennon aikana ja lähteä sitten harrastamaan.

Oulun yliopiston hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmavastaava Ritva Näpänkangas kertoo, että etä- ja hybridiopetuksen saama hyvä palaute on tiedostettu. Läsnäolo-opetus on kuitenkin perusteltua osassa opetuksia esimerkiksi tietosuojan ja halutun vuorovaikutuksen vuoksi.

– Oppimisen ei pidä olla pelkkää passiivista kuuntelua, vaan opiskelijan tulee ottaa aktiivisen oppijan rooli. Opetustilanteiden vuorovaikutteisuuteen tulisi järjestää koulutusta paitsi opettajille, myös opiskelijoille, hän summaa.

Kolmella vinkillä eteenpäin

Koljosella on kolme vinkkiä nyt opintojen parissa oleville.

Ensimmäisenä hän kehottaa luottamaan asioiden järjestymiseen. Kaikkea ei tarvitse osata heti, ja suoritteet järjestyvät ajallaan. Toisena hän muistuttaa, ettei oma arvo määräydy opettajilta saadun palautteen mukaan. Jos palautteesta puuttuu pedagoginen ote, sitä kannattaa tarvittaessa suodattaa. Kolmantena vinkkinä hän suosittaa opintojensa alussa olevia hakeutumaan kesätöihin hammashoitajaksi.

– Hammaslääkäreiltä saadun opin lisäksi samalla harjaantuu hoitamaan klinikan askareet siten, että nelosella potilaiden hoitamiseen ja uuden oppimiseen jää enemmän aikaa.