Työryhmä ehdottaa nykyisistä, palveluntuottajan toimintamuodosta riippuvaisista lupa- ja ilmoituskäytännöistä luopumista. Sen sijaan siirryttäisiin kaikkia palveluntuottajia yhtäläisesti koskevaan rekisteröintiin ja omavalvontaan.
Palveluntuottajan tulisi turvata palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvoa niiden toteutumista. Palveluntuottajalla pitäisi olla omavalvontasuunnitelma, joka kattaisi kaikki palveluntuottajan tarjoamat palvelut.
Palveluntuottajan olisi rekisteröidyttävä yksityisten palveluntuottajien rekisteriin. Tietojen antaminen viranomaiselle muun muassa henkilöstöstä ja toimitiloista riittäisi suurimmassa osassa tapauksia. Vain tarvittaessa palveluntuottajan toimintaedellytyksiä tutkittaisiin tarkemmin ja tehtäisiin ennakkotarkastus.
Rekisteriin sisältyisi myös avoin julkinen tietopalvelu palveluntuottajista. Rekisteri- ja valvontaviranomaisina toimisivat Valvira ja aluehallintovirastot. Uusi laki poistaisi kunnilta nykyiset yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvät tehtävät.
Ehdotus lisäisi pienten toimijoiden hallinnollista työtaakkaa
Yksityisessä suun terveydenhuollossa on paljon pieniä toimijoita, joiden ei nykykäytäntöjen mukaan tarvitse rekisteröityä eikä laatia omavalvontasuunnitelmaa.
– Ehdotuksessa hallinnollisen taakan keveneminen on näyttävästi esillä, vaikka isolla osalla pieniä toimijoita taakka tosiasiassa lisääntyisi, kritisoi Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela.
– Lakimuutoksen myötä tällä hetkellä itsenäisen ammatinharjoittajan statuksella toimivat yrittäjät tulisivat nyt yhtiömuotoisia palveluntuottajia koskevan byrokratian piiriin. Tämä merkitsisi heille huomattavaa lisärasitusta. Toisaalta yhtiömuotoisten toimijoiden toiminnan aloittamiseen ja yritystoiminnan siirtoihin liittyvä paperisota kevenisi, pohtii Kuusela.
Hammaslääkäriliitto jatkaa työtä lakiuudistukseen vaikuttamiseksi.
Lue työryhmän mietintö: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74859/Rap_2016_27.pdf?sequence=1