Hammaslääkäri

Tiistai 24.11.2020

Ruskeasuolla tutkitaan, voiko koronavirus levitä aerosolien mukana toimenpiteissä

laura_lahdentausta_web.jpg

– On mielenkiintoista tehdä tiivistä yhteistyötä eri alojen huippututkijoiden kanssa, sanoo Laura Lahdentausta. (Kuva: Olli-Pekka Lappalainen)

Helsingin Ruskeasuolla tutkitaan, minkälaisia aerosoleja syntyy hammashoidossa ja voiko koronavirus mahdollisesti levitä aerosolien mukana toimenpiteissä. Tarkoitus on tutkia tyypillisimpien hammastoimenpiteiden aiheuttama aerosolialtistus.

Tutkimus kuuluu tutkimushaarana kokonaisuuteen, jossa etsitään koronapandemian kanssa elämistä helpottavia ratkaisuja.

– Pyrimme vastaamaan kysymykseen, mitkä toimenpiteet ovat todellisesti ns. aerosolia tuottavia ja riskitoimenpiteitä henkilökunnan kannalta, kertoo tutkimusryhmän johtaja, LL Lotta Oksanen.

Tutkimusta tehdään Helsingin yliopistolla, Pääkaupunkiseudun Suun erikoishoidon yksikön potilastilanteissa Ruskeasuolla sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Tutkijoita on mukana HUS:sta, Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta. Hammaslääketieteen osalta tutkimuksen vastuuhenkilö on HLT Laura Lahdentausta, ja hammashoidon aerosolimittauksia on suoritettu yhdessä dosentti, EHL Susanna Pajun kanssa. Maskien suojaominaisuuksista alkunsa saaneen tutkimuskokonaisuuden takana ovat Oksanen ja LT Enni Sanmark.

– Olemme mitanneet aerosolinmuodostusta paikkauksessa, hampaanpoistossa, parodontologisessa hoidossa käsi-instrumentein ja ultraäänellä sekä koepalaa otettaessa. Selvitämme, mitä aerosolikokoluokkia eri hammastoimenpiteissä esiintyy ja kuinka kauan aerosolit säilyvät huoneilmassa ja lisäksi ilmanvaihdon merkitystä aerosolialtistukseen, Lahdentausta kertoo.

– Koronaosastoilla puolestaan tutkimusryhmä selvittää, minkä kokoisissa aerosolipartikkeleissa koronavirusta esiintyy ja mistä aerosolikokoluokista virus on viljeltävissä. Tietoja yhdistämällä voimme arvioida, missä hammashoidon toimenpiteissä voisi esiintyä koronavirusta aerosolin mukana ja tartunnan mahdollistavissa määrin. Tiedosta on hyötyä, mikäli jälkikäteen selviää, että hoidossa on ollut oireeton koronapotilas.

Oksanen kertoo, että samalla selvitetään ns. puhdistumisaikaa toimenpiteen jälkeen.

Tavoitteena on löytää ratkaisu, jolla suun terveydenhuolto voitaisiin järjestää turvallisesti ja keskeytyksettä myös seuraavien epidemioiden aikana. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan alkuvuodesta 2021.

– Samaa Ilmatieteen laitoksen mittauslaitetta käytetään KNK-puolen toimenpiteiden aerosolimittauksissa, joten mittauslaitteen saaminen hammastoimenpiteiden mittauksia varten on osoittautunut tulosten pullonkaulaksi, Lahdentausta sanoo.

COVID19VATEHY-tutkimuksen alla selvitetään myös turvallisen ravintolaruokailun edellytyksiä, suojavarusteisiin liittyviä kysymyksiä sekä mm. terveydenhuoltohenkilökunnan henkistä hyvinvointia.