Hammaslääkäri

Lauantai 30.05.2020

Säteilytoiminnan turvallisuusarvio tehtävä 15.6. mennessä

Uudistettu säteilylaki tuli voimaan 15.12.2018. Lain vaatiman turvallisuusarvion laatimisen siirtymäaika 18 kk päättyy 15.6.2020.
Jokaisen säteilytoiminnan harjoittajan (eli turvallisuusluvan haltijan) tulee laatia röntgentoiminnastaan turvallisuusarvio ja toimittaa se Säteilyturvakeskukseen (STUK) 15.6.2020 mennessä.

– Viime syksynä STUK laati hammaslääkärien työtä helpottamaan lomakkeet 1.5a (intraoraali-, kefalostaatti- ja panoraamaröntgenlaitteita varten) ja 1.5b (KKTT-laitteita varten), kertoo radiologian erikoishammaslääkäri Esko Peltonen.

STUKin lomakkeet turvallisuusarvion laatimiseksi löytyvät sivulta https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilyn-kayttajalle/sateilyn-kayton-alo....

– Käsittelyruuhkan helpottamiseksi STUK toivoo turvallisuusarvion toimittamista hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä.
Tarkoituksena on arvioida kaikkien röntgenlaitetyyppien osalta potilaan saamaa lääketieteellistä altistusta, oman henkilökunnan saamaa työperäistä altistusta ja mahdollista ulkopuolisten henkilöiden saamaa väestön altistusta.

Ajatuksena on tunnistaa omassa työyhteisössä mahdolliset säteilyturvallisuuspoikkeamat ja esittää toimet niiden estämiseksi sekä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun optimoimiseksi.

– Kun huonetilat ovat Säteilyturvakeskuksen säteilyturvallisiksi hyväksymät, röntgenlaitteet on huollettu, säteilyannokset sekä vertailutasot ovat tiedossa, ja henkilökunta toimii ohjeiden mukaisesti, pitäisi asioiden olla kunnossa, Peltonen toteaa.

Turvallisuusarvioon liittyvä luokitus

Turvallisuusarviossa esitetään säteilytoimintaa koskeva luokittelu toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja käytettävien säteilylähteiden perusteella. Luokitukset on tehtävä em. STUKin lomakkeilla. Hammaskuvantamisessa luokka voi olla 2 tai 3.

– Hammasröntgentoiminta kuuluu yleisimmin säteilyaltistusluokituksessa matalampaan luokkaan 3, mutta esimerkiksi KKTT-laite kuuluu lääketieteellisen altistuksen osalta lähtökohtaisesti vaativampaan luokkaan 2, Peltonen toteaa.

Säteilyn lääketieteellisessä käytössä on tehtävä toiminnan itsearviointi vähintään kerran vuodessa. Toiminnassa, jossa lääketieteellisen altistuksen luokka on 2 (KKTT-laite), tulee lisäksi tehdä sisäinen auditointi 4 vuoden välein ja ulkoinen auditointi 8 vuoden välein.
Lisäksi säteilylainsäädännön muutoksessa aikaisemmat ST-ohjeet on korvattu sitovilla STUKin määräyksillä.

– Esimerkiksi ST3.1-ohjeen asiat löytyvät nyt STUKin määräyksestä S/5/2019.

STUKin lomakkeet ohjaavat arviointia

Tehdessäsi turvallisuusarviota valitse röntgenlaitteittesi mukaisesti joko 1.5a- tai 1.5b-lomake.

Lomake 1.5a: Intraoraali- ja panoraamakuvaus (Toiminnan luokitus: 3)
Lääketieteellinen, työperäinen ja väestön altistus

  • potilaskohtainen säteilyannoksen optimointi, laadunvarmistuskäytännöt, henkilöllisyyden toteaminen
  • työntekijöiden säteilyturvallisuus (siirtyvät yli 2 m:n etäisyydelle ja/tai seinän taakse)
  • hyväksytyt huonetilat ja ulkopuolisten pääsyn estäminen kuvaustilanteeseen


Lomake 1.5b: Intraoraali-, panoraama- ja KKTT-kuvaus
Lääketieteellinen, työperäinen ja väestön altistus

  • potilaskohtaisen säteilyannoksen optimointi, potilaan arvioitu altistus efektiivisenä annoksena, laadunvarmistuskäytännöt, säteilyturvallisuuspoikkeamat ja niiden ennaltaehkäisy
  • työntekijöiden säteilyturvallisuus (siirtyvät säteilyltä suojaavan seinän taakse)
  • hyväksytyt huonetilat ja ulkopuolisten pääsyn estäminen kuvaustilanteeseen

KKTT-toiminnan luokitus efektiivisen annoksen pohjalta:
Työperäinen altistus: luokka 3 (≤ 1 mSv/vuosi)
Väestön altistus: luokka 3 (≤ 0,1 mSv/vuosi)
Lääketieteellinen altistus: lähtökohtaisesti luokka 2 (KKTT:n annoksen arvioinnissa on tarpeen huomioida suurin mahdollinen annos, isokokoisin kuvavolyymi, kookkain potilas sekä kuvattavien tutkimusten lukumäärä).

  • KKTT-laitteen altistuksen arvioinnissa sairaalafyysikon ammattitaidosta on apua.