Hammaslääkäri

Perjantai 30.09.2022

Sosiaalinen pääoma vaikuttaa suunterveyteen lapsuudesta lähtien

Varhaislapsuuden vahva yhteisö vaikuttaa suoraan yksilön suunterveyteen myöhemminkin. Hyvä sosiaalinen pääoma vähentää kariesta ja lisää suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, todetaan brasilialaisessa 10 vuoden pitkittäistutkimuksessa.

Suunterveyteen liittyvä eriarvoisuus on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka taustalla on yhteisöihin ja niiden rakenteisiin liittyviä seikkoja. Nämä vaikuttavat suunterveyteen ja siihen liittyvään elämänlaatuun monien tekijöiden kautta.

Yksi näistä on sosiaalinen pääoma, joka tarkoittaa niitä resursseja, joita yhteisön rakenteet, sosiaaliset verkostot ja niissä syntyvä luottamus tuovat. Yksilön suurempi sosiaalinen pääoma on yhteydessä parempaan suunterveyteen ja elämänlaatuun, mutta sitä ei tiedetä, onko lapsuuden sosiaalinen pääoma yhteydessä nuoruuden suunterveyteen.

Tutkijat halusivat selvittää, miten erilaisin kytköksin yhteisön ja yksilön sosiaalinen pääoma on yhteydessä kariekseen ja suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä.

Tutkimukseen rekrytoitiin vuonna 2010 yhteensä 639 iältään 1–5-vuotiasta lasta Brasilian eteläosassa. Seurannat toteutettiin vuosina 2012, 2017 ja 2020, jolloin mukana oli pysynyt 429 lasta (67,5 % CRR). Tiedot kerättiin koulukäynneillä ja etäyhteyksien avulla toteutetuilla kotikäynneillä.

Yhteisön sosiaalista pääomaa mitattiin lähtötilanteessa lähialueen kulttuurikeskusten, kirkkojen ja suunterveyden ammattilaisten määrällä, ja yksilöllistä lapsen vanhempien sosiaalisten verkostojen (osallistuminen uskonnollisiin, lapsen koulun ja vapaaehtoisaktiviteetteihin) avulla. Seurannan lopussa yksilön sosiaalista pääomaa mitattiin nuoren omalla sosiaalisella luottamuksella ja sosiaalisilla verkostoilla. Kariesvaurioita arvioitiin kansainvälisellä ICDAS-luokittelujärjestelmällä. Child Perception Questionnaire (CPQ 11-14) -kyselyllä arvioitiin suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Lisäksi mitattiin hampaiden harjausta ja suunterveyspalvelujen käyttöä ja koherenssin tunnetta. Sosiaalisen pääoman yhteyksiä suunterveyteen ja sitä välittäviin seikkoihin tutkittiin rakenneyhtälömallilla.

Yhteisön hyvä sosiaalinen pääoma lähtötilanteessa ennusti suoraan vähäisempää hoitamattoman karieksen määrää ja parempaa suunterveyteen liittyvää elämänlaatua 10 vuoden kuluttua. Yksilön sosiaalisen pääoman osalta vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Teini-iän sosiaalinen pääoma oli yhteydessä hoitamattomaan kariekseen ja suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun koherenssin tunteen kautta. Lisäksi osa lapsuuden sosiaalisen pääoman yhteydestä hoitamattomaan kariekseen välittyi seuranta-ajan hampaiden harjaustottumuksilla ja suun terveyspalvelujen käytöllä.

Tutkijat toteavat, että sosiaalisten verkostojen ja keskinäisen luottamuksen vahvistaminen vahvistaa myös suunterveyttä. He ehdottavat johtopäätöksissään suunterveyden edistämistä yhteisöjen, myös virallisten instituutioiden, kanssa. Yhteisön sosiaalisen pääoman on todettu vaikuttavan terveyskäyttäytymiseen normien, epävirallisen sosiaalisen kontrollin, vertaisen esimerkin ja tiedon leviämisen kautta. Sosiaalinen pääoma voi siis edistää suunterveyden kannalta suotuista terveyskäyttäytymistä.

Yksilön sosiaalinen pääoma puolestaan muuttuu ajan kuluessa. Ehkä siksi lapsuudessa mitattu vanhempien sosiaalinen pääoma ei vaikuttanut suunterveyteen. Kasvuympäristön vaikutuksien on kuitenkin havaittu kasautuvan.

– Tutkijat toteavatkin, että hyvät sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen luottamus nuoruusiässä voivat vaikuttaa koherenssin tunteeseen ja sitä kautta elämänlaatuun. Näyttää siis siltä, että toimet, joilla pyritään parantamaan yksilöiden välisiä sosiaalisia verkostoja ja luottamusta, voivat parantaa suunterveyttä ja vähentää eriarvoisuutta, professori Satu Lahti toteaa.

Tutkijat esittävät joitakin varauksia tuloksiin mutta huomauttavat, että aiemmissa tutkimuksissa sosiaalista pääomaa kuvaavia kriteerejä on pidetty luotettavina.

Lähde: Knorst JK, Brondani B, Vettore MV, Hesse D, Mendes FM, Ardenghi TM. Pathways between Social Capital and Oral Health from Childhood to Adolescence. J Dent Res 2022. Julkaistu verkossa 20.5.2022. doi: 10.1177/00220345221094510.

Uutisen asiatarkastajana on toiminut sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti Turun yliopistosta.