Hammaslääkäri

Lauantai 30.05.2020

Suomalainen luottaa tieteeseen

Tuore Tiedebarometri 2019 -tutkimus osoittaa, että tieteen julkinen kuva on hyvä ja suomalaiset luottavat tieteen kykyyn tuottaa luotettavaa ja paikkaansa pitävää tietoa. Voidaankin todeta, ettei ainakaan mittaamalla ole havaittu minkäänlaista luottamuksen romahtamista, vaikka sellaisiakin argumentteja välillä esitetään.

Tiedebarometri-tutkimuksella on selvitetty kolmen vuoden välein vuodesta 2001 alkaen suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tänä vuonna kansalaiset ottivat kantaa 142 aiheeseen. Tutkimuksen perinteiseen postikyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista. Toisen ja uudemman osan muodosti Kantar TNS Oy:n Gallup Kanava -paneelilla keräämä laaja verkkokysely, johon vastasi 1 146 henkilöä.

Erot viime mittaukseen ovat hyvin pieniä, mutta suhtautuminen tieteeseen on muuttunut hieman positiivisemmaksi. Tiedeorganisaatiot ovat luotettavuudessa heti maan turvallisuudesta vastaavien poliisin ja puolustusvoimien jäljessä. Suuri enemmistö suomalaisista (74 %) kertoo olevansa kiinnostunut kaikesta tiedettä koskevasta uudesta tiedosta. Yksittäisistä tieteen aloista kiinnostavimmaksi koettiin lääketiede.  Aihepiireistä kiinnostavimpana pidetään ympäristöä ja luontoa sekä yhteiskunnallisia asioita.

Tieteen tiedotuksen puheenjohtaja Markku Löytönen ja sihteeri Vesa Varpula toteavat Tiedebarometri 2019 -julkaisun esipuheessa, ettei barometri tälläkään kertaa tue tulkintaa tiedevastaisuuden kasvusta. Yleinen tieteen kiinnostavuuden kasvu sopii huonosti julkisuudessa esitettyihin huoliin ja käsityksiin tieteellisen tiedon väheksymisestä. Toisaalta kiinnostus ei välttämättä ole positiivista.

Tiedettä koskevan tiedon lähteistä kolme neljästä pitää televisiota ja radiota tärkeimpinä. Internetin, joka tässä yhteydessä käsittää internetin, tietoverkot ja sosiaalisen median, merkitys tietolähteenä on käytännössä yhtä tärkeä. Siinä missä internetin merkitys lähteenä on kasvanut hieman vuodesta 2016, on sanomalehtien merkitys pienentynyt.

Ksylitoli yksi tunnetuimpia tieteen saavutuksia

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteemme saavutuksia ja suomalaisia tieteenharjoittajia. Laajimmin tunnistettu saavutus oli AIV-rehu, joka oli kärjessä jo kolmatta kertaa, mutta toiseksi nousi ksylitoli.

Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimettiin useimmin Esko Valtaoja ja toisena Bengt Holmström. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta löytyi myös listan alkupäästä. Edesmenneistä tutkijoista merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen sekä Arvo Ylppö ja Leena Palotie.
Tiedebarometri tehtiin nyt viimeisen kerran tämän muotoisena, ja työryhmä suunnittelee uudistuksia, jotta julkaisu palvelisi entistä paremmin muuttuneessa maailmassa. Kolmen vuoden päästä näemme uudistetun tutkimuksen tulokset!

Tiedebarometri 2019 löytyy verkkosivuilla: www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri

Lähteet: Tiedebarometri 2019, Tieteen tiedotus ry 2019 [http://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2019.pdf].

Suomen Akatemian tiedote Tiedebarometri 2019: Suomalaiset luottavat tieteeseen 13.11.2019.