Hammaslääkäri

Keskiviikko 02.12.2020

Suomalaispoikien harjausaktiivisuus jää vielä alle eurooppalaisen keskitason

Suunterveyden näkökulmasta WHO:n lukuvuoden 2017/2018 koululaistutkimuksessa ovat erityisen kiinnostavia hampaansa useammin kuin kerran päivässä harjaavien prosenttiosuudet.

Lukuvuoteen 2001/2002 verrattuna hampaansa vähintään kahdesti päivässä harjaavien poikien ikäluokkakohtaiset osuudet olivat kasvaneet 22–26 %-yksikköä (kuvio 1). Kasvusta on syytä tuntea tyytyväisyyttä, sillä useammin kuin kerran päivässä harjaavien poikien osuudet olivat alkutilanteessa vain 30 prosentin suuruusluokkaa.

Tuoreetkin lukemat ovat pojilla pienemmät kuin vertailtujen maiden keskiarvot, mutta sen alle ei jääty kovin paljon: 11-vuotiailla 2, 13-vuotiailla 3 ja 15-vuotiailla 5 %-yksikköä. Sveitsin vastaaviin lukemiin on 11-vuotiailla matkaa 19, 13-vuotiailla 30 ja 15-vuotiailla 28 %-yksikköä.

Tyttöjen ikäluokkakohtaiset osuudet ovat kasvaneet 15–28 prosenttiyksikköä (kuvio 2), mikä on hieno tulos, erityisesti kun ottaa huomioon sen, että tytöistä 47–60 % harjasi hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä jo alkutilanteessa.

Lukuvuonna 2017/2018 hampaitaan useammin kuin kerran päivässä harjaavien tyttöjen osuus oli kaikissa ikäluokissa vertailtujen maiden/alueiden keskiarvoa suurempi. Kärkipaikalla olleen Sveitsin lukemiin riittää kuitenkin kirittävää: 11-vuotiailla 19, 13-vuotiailla 11 ja 15-vuotiailla 13 %-yksikköä. 

WHO:n koululaistutkimuksen maa-/aluekohtaisissa kuvioissa maat on pantu paremmuusjärjestykseen ikäluokkien yhteisten prosenttiosuuksien mukaan tyttöjä ja poikia erottelematta.

Lukuvuoden 2001/2002 raportissa, jossa vertailtavia maita/alueita oli 35, Suomi oli useammin kuin kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuuden vertailuissa sijalla 33 kaikissa kolmessa ikäluokassa. Ykköspaikalla oli kaikissa ikäluokissa Sveitsi.

Lukuvuoden 2017/2018 raportissa, jossa vertailtavia maita/alueita oli 45, Suomi oli sijoilla 25 (11-vuotiaat), 24 (13-vuotiaat) ja 27 (15-vuotiaat). Kiitos tyttöjen alamme hampaiden harjauksen suhteen nykyisin olla vertailtujen maiden keskikastia, mutta kärkisijoille on vielä pitkä matka.

Neljän vuoden välein toistettavan WHO:n koululaistutkimuksen 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveystottumuksia eri maissa kartoittavan kyselyn tulokset julkaistiin 19.5.2020. Tiedot koskevat lukuvuotta 2017/2018, ja vertailtavia maita/alueita oli 45. Kaksiosaiseen raporttiin voi tutustua verkko-osoitteessa www.hbsc.org.

Kuvio 1. Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien suomalaisten poikien osuus (%) WHO:n koululaistutkimuksissa.



 Kuvio 2. Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien suomalaisten tyttöjen osuus (%) WHO:n koululaistutkimuksissa.

Tutustu WHO:n eri vuosina tekemien kyselyjen raportteihin:

Tyttöjen harjausaktiivisuus näyttäisi olevan hyvässä kasvussa, jonka jatkuminen pitää turvata. Pojillakin harjaus on lisääntynyt aimo askeleen, mutta hyväksyttävälle tasolle pääsemiseen tarvitaan vielä paljon työtä.

Kotien, neuvoloiden, päivähoidon, koulujen ja suun terveydenhuollon yhteisenä haasteena on saada useammin kuin kerran päivässä hampaansa harjaavien poikien osuus nousemaan vähintään eurooppalaiselle keskitasolle.