Hammaslääkäri

Tiistai 30.11.2021

Suun huono kunto heikentää laitosvanhuksen elämänlaatua

istock-laitosvanhus_hammashoito_web.jpg

Suurin osa pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista tarvitsee apua suunhoitoon. Yksi avain suunterveyden parantamiseen on hoitohenkilökunnan osaamisen parantaminen ja tukeminen. (Kuva: iStockphoto)

Ainoastaan viidenneksellä pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista on hyvä suuhygienia, kertoo European Geriatric Medicine -lehdessä julkaistu tuore tutkimus. Huono suunterveys heikentää asukkaiden elämänlaatua.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa asuvien suuhygienian tasoa, suun terveydentilaa ja hammashoidon tarvetta vuosina 2017–2018. Tutkimus oli osa laajempaa ravitsemustutkimusta. Poikittaistutkimuksessa oli mukana 231 ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa asukasta (naisia 71 %, keski-ikä 81 v.). Suurin osa asukkaista oli muistisairaita (70 %) ja tarvitsi hoitohenkilökunnan tukea myös suunhoidossa. Hoitohenkilökunta arvioi potilaiden tilan ja täytti taustatiedot sekä kyselyn terveyteen liittyvästä elämänlaadusta (HRQoL). Kaksi hammaslääkäriä teki suun kliiniset tutkimukset asukkaille.

Tutkimuksen mukaan jopa 44 prosentilla tutkituista oli erittäin huono suuhygienia ja 35 prosentilla kohtalainen. Hyvä suuhygienia oli viidenneksellä tutkituista. Asukkailla oli paljon plakkihampaita ja ruuan jäämiä suussaan. Tulehdukselliset suusairaudet aiheuttivat paljon tautikuormaa tutkituille: jopa 70-90 % hampaista sai positiivisen bleeding on probing (BOP) -arvon. Huono suuhygienia yhdistyi heikompaan kognitioon ja dementiaan.

Asukkailla oli paljon hoidontarvetta, jota monella asukkaalla lisäsivät suunterveyttä heikentävä monilääkitys ja kuivan suun ongelmat. Silti alle puolet asukkaista oli käynyt hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana. Lähes 60 prosentilla asukkaista oli hoitoa vaativa kariesvaurio.

Heikko suunterveys yhdistyi muun muassa heikompaan ravitsemukseen ja yleiseen hyvinvointiin. Tutkimus osoitti, että huono suuhygienia oli yhteydessä huonompaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

– Tärkeä havainto tutkimuksessamme oli, että mitä huonompi asukkaan suuhygienia oli, sitä heikompi oli hänen elämänlaatunsa, FT Riitta Saarela toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Aiempi näyttö viittaa siihen, että panostus pitkäaikaisasukkaiden suuhygieniaan parantaa myös asukkaiden elämänlaatua. Tutkijoiden mukaan suuhygieniaan panostaminen voisi olla yksinkertainen keino elämänlaadun kohentamiseen. Aiheesta toivotaan myös lisätutkimusta.

Iäkkäiden pitkäaikaishoidon asukkaiden suunterveyttä voitaisiin parantaa tarjoamalla hoitohenkilökunnalle koulutusta suuhygienian merkityksestä suunterveyteen, kokonaisterveyteen ja elämänlaatuun. Teoreettisen koulutuksen lisäksi tarvitaan käytännönläheistä opastusta ja moniammatillista yhteistyötä. Tässä tulisi huomioida myös haasteet, joita hoitohenkilökunta kohtaa ei-hoitomyönteisten asukkaiden kanssa. Säännöllisistä suun tutkimuksista tulisi huolehtia edelleen.

Lähteet:

Saarela RKT, Hiltunen K, Kautiainen H, Roitto HM, Mäntylä P, Pitkälä KH. Oral hygiene and health-related quality of life in institutionalized older people. Eur Geriatr Med (2021). doi: 10.1007/s41999-021-00547-8. Julkaistu verkossa 27.7.2021.
Ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien ikääntyneiden suuhygienian taso on riittämätön. Tiedote 20.9.2021, Helsingin yliopisto.