Suun ja hampaiden sairauksien hoidon tekeillä oleva kansallinen laaturekisteri on valittu THL:n vastuulle yhdeksän kansanterveydellisesti merkittävän laaturekisterin joukkoon. Samalla rekisteristä tulee pysyvä.
– Kun tehdään näkyväksi eri toimien vaikuttavuus, toimintaa voidaan paremmin ohjata vaikuttavaan suuntaan, tuottamaan mahdollisimman paljon terveyttä käytettävissä olevilla resursseilla. Meillä on esimerkiksi erittäin hyvät Käypä hoito -suositukset, mutta tällä hetkellä niiden toteutumista ei kyetä kansallisella tasolla seuraamaan, kertoo THL:n asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa.
Laaturekisterin tiedot karttuvat Avohilmon kautta automaattisesti, ja jatkossa niitä odotetaan saatavan myös Kelan Kanta-järjestelmästä. Muuttaako tiedon tarve jotain siinä, miten hammaslääkäri kirjaa hoitotiedot vastaanotolla?
– Uusia vaatimuksia ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa. Toivon kuitenkin, että nykyisten ohjeiden mukaiseen huolelliseen ja täsmälliseen kirjaamiseen kiinnitettäisiin entistäkin enemmän huomiota kaikessa kirjaamisessa. Rekistereistähän saadaan ulos vain sen laatuista tietoa, kuin mitä käyttäjät sinne kirjaavat.
– Tärkeää on myös diagnoosien täsmällinen kirjaaminen, koska niiden perusteella poimitaan potilasryhmät, joiden hoitoa seurataan.
Harjunmaa mainitsee erikseen paron taskumittausten ja kiillekariesleesioiden täsmällisen kirjaamisen merkityksen.
– Kiillekariesleesioiden täsmällinen kirjaus olisi tulevaisuudessa tärkeää, koska näiden avulla voitaisiin seurata esimerkiksi omahoidon tehostamisen, ehkäisevän hoidon ja karieksen pysäytyshoidon vaikuttavuutta. Tämä tieto ei nykyisellään ole niin luotettavaa, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi kansallisessa seurannassa.
Laaturekisteriin kohdistuvien odotusten kanssa tarvitaan Harjunmaan mukaan malttia. Nyt aloitetaan muutamista ydinindikaattoreista, ja ensimmäisiä raportteja niistä voidaan saada ensi vuoden lopussa.
Mikä laaturekisteri?
Laaturekisterit ovat potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista muodostettuja tietokokoelmia. Niitä tarvitaan varmistamaan palvelujen laadun ja hoidon yhdenvertaista toteutumista. Merkittävä tiedon tarpeen syy on sote-uudistus.