Hallitus julkisti 29.6. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Lait ovat pohja uudistukselle, jossa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa.
Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.
Esitykset asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevaksi lainsäädännöksi valmistuvat vuoden lopulla. Valmisteilla on useita rinnakkain toimivia valinnanvapauden toteuttamisen tapoja, joilla vastataan erilaisiin asiointitarpeisiin. Esimerkiksi osa asiakkaista tarvitsee monia eri palveluja ja tukea valintojen tekemiseen. Heitä varten tarvitaan tehokasta palveluohjausta ja neuvontaa.
Perustason sote-palveluissa asiakkaille varmistetaan pääsääntönä yhdenvertainen mahdollisuus valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottaja. Samalla säilytetään nykyinen oikeus valita julkisen sektorin tuottajien välillä.
Erikoistason palvelussa valinnanvapaus toteutetaan soveltuvin osin. Valinnanvapaus on mahdollista erityisesti suunnitelmallisesti tehtävissä, ei-päivystyksellisissä toimenpiteissä.
Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille.
Hallituksen määrittelemät valinnanvapauden toteuttamisen päälinjat ovat:
- laajasti perustason palveluja tarjoava perustason palveluissa väestövastuulla toimiva yksityis- tai julkisomisteinen sosiaali- ja terveyskeskus
- suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema
- palveluseteli
- henkilökohtainen budjetointi.
Suun terveydenhuollon asema on vielä pohdinnassa. Maan hallituksen linjauksen mukaan suun terveydenhuolto ”on lähtökohtaisesti olennainen osa valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita, mutta sen toteutus ei voi lisätä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia”.
Suun terveydenhuollon kokonaisuutta on kesän aikana käsitelty mm. sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmässä. Valmistelu jatkuu alan asiantuntijoista koostuvassa stm:n työryhmässä, jonka tulee mm. arvioida suun terveydenhuollon palvelutuotannon järjestämistä em. neljän valinnanvapauden toteuttamisen päälinjan näkökulmista.
Hammaslääkäriliitto karsastaa äkkinäisiä muutoksia ja pitää hyvänä, että suun terveydenhuollon osalta sopivinta toteutustapaa vielä haetaan.
– Suun terveydenhuollon palvelujen tulisi myös olla osa sote-keskusten palveluja niin, että potilas voisi valita, käyttääkö valitsemansa sote-keskuksen suun terveydenhuollon palveluja vai hakeutuuko tältä osin hoitoon muualle, hahmottelee toiminnanjohtaja Matti Pöyry.