Hallituksen ohjelman yksi keskeinen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva elementti on siirtää painopistettä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Tavoitteet ovat tutut: hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palvelujen turvaaminen ja palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Lisäksi halutaan turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja tietenkin hillitä kustannusten kasvua.
Ohjelman mukaan hallitus aikoo käynnistää sote-uudistuksen valmistelun, jossa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot.
– Perusmalli on, että julkinen taho vastaa palveluista, joita täydennetään erityisesti suun terveydenhuollossa tärkeillä yksityisillä palveluilla esimerkiksi palveluseteliä hyödyntämällä, valottaa lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Hallitusohjelman kirjaus, että sosiaali- ja terveyskeskusten tarjoamiin palveluihin kuuluu suun terveydenhoidon lähipalveluja, on merkittävä linjaus siitä, että suun terveydenhuolto toimii kiinteänä osana sote-palveluja, tulkitsee Auero suun terveydenhuollon asemaa.
Hoitotakuuseen on odotettavissa kiristyksiä
Hallitusohjelmaan on kirjattu hoitotakuun tiukennus perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Myös suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiristynee, mutta tarkkoja ohjelmakirjauksia sen toteuttamiseksi ei ole.
– Suun terveydenhuollon kuuden kuukauden hoitotakuu on hyvin suurella todennäköisyydellä jatkossa historiaa, ja vaatimukseksi tulee lyhyempi määräaika. Hoitotakuun sisältö, määräajat ja rahoitus tarkentuvat jatkotyöskentelyssä, Auero kertoo.
Hammaslääkäriliiton ehdotus hallitusohjelmaan oli suun terveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen, jotta ihmiset pääsevät hoitopolun alkuun. Hammaslääkäriliitto pitää lisäksi välttämättömänä estää hoitojen tarpeeton pitkittyminen säätämällä myös siitä, että hoitojen tulee valmistua kohtuuajassa.
– Tämä tietenkin vaatisi lisää resursseja, toteaa varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.
Keinoiksi Hammaslääkäriliitto on esittänyt muun muassa Kela-korvausten väliaikaista korottamista ja muutoksia palvelusetelilakiin (ks. liiton hallitusohjelmatavoitteet).
Suun terveydenhuolto tiukasti mukana
Suun terveydenhuollosta hallitusohjelmassa on kaksi suoraa kirjausta. Ensinnäkin ohjelmassa todetaan suun terveydenhoidon kuuluvan sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin. Toiseksi mainitaan, että suunterveydenhuollon sekä mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen on tärkeä osa uudistusta.
Vaikka hallitusohjelmassa suun terveydenhuollon kirjauksia on niukalti, näkee Auero kirjausten osoittavan, että tahtotila suun terveydenhuoltoon panostamiseen on vahva. Yhä enemmän on myös tutkittua tietoa siitä, miten suun terveydellä on yhteys kansansairauksiin.
– Useimmiten samat henkilöt ja perheet, jotka tarvitsevat paljon suun terveydenhuollon palveluja, tarvitsevat paljon myös muita sote-palveluja. On tärkeää, että suun terveydenhuollon yksiköissä panostetaan sujuvien yhteystyömallien luomiseen muiden sote-ammattilaisten kanssa, hän toteaa.
– Hallitusohjelma tuo selkeän valoisan suunnan suun terveydenhuollon palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiselle kiinteänä osana sote-kokonaisuutta.
Auero kertoo hallitusohjelman mukaisia kehittämisohjelmia käynnistettävän lähiaikoina. Suunnitteilla on esimerkiksi ikääntyneiden ja lasten palveluihin sekä työhyvinvointiin liittyviä kehittämisohjelmia. Lisäksi perustason palvelujen saatavuutta kehitetään ja sote-palvelujen integraatiota edistetään. Suun terveydenhuollon kannalta keskeisiä lakiuudistuksia ovat muun muassa terveydenhuolto-, asiakasmaksu- ja palvelusetelilaki.
Lisää resursseja tarvitaan
– Väestö luottaa suun terveydenhuollon ammattilaisiin ja asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa, kiittää Auero viitaten THL:n viime syksynä tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn.
Hoitoon pääsyyn terveyskeskusten suun terveydenhuoltoon ollaan kuitenkin tyytymättömiä.
– Niissä työskennelläänkin kovan työpaineen alla, koska asiakkaiden hoitoja ei pystytä viemään läpi hammaslääketieteellisesti katsottuna kohtuullisessa ajassa, toteaa Auero ongelman tunnistaen.
Perustason palveluihin, ennaltaehkäisevään, vaikuttavaan ja oikea-aikaiseen hoitoon tulee kuitenkin Aueron mukaan entisestään kiinnittää huomiota ja parantaa asiakaslähtöisyyttä muun muassa ilta- ja viikonloppuvastaanottoaikoja lisäämällä. Hän painottaa myös suun terveydenhuollon korkeatasoisen osaamisen tärkeyttä: opetukseen ja tutkimukseen tulee panostaa.
– Tämä kaikki vaatii tietojärjestelmien, eri ammattiryhmien välisen työnjaon ja muiden toimintamallien kehittämistä. Selvää on, että myös resursseja tarvitaan lisää, Auero toteaa.
– Nyt on tärkeää olla yhteisvoimin rakentamassa suun terveydenhuollon mallia, jossa väestö saa tarpeelliset, laadukkaat palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti, ja suunterveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä tärkeä työnsä hyvin yhdessä muiden sote-ammattilaisten kanssa.
Lue koko juttu 28.6. ilmestyvästä Hammaslääkärilehdestä.
18 maakunnan malli
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Näiden 18 maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla.
- Alueelliset erityispiirteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palvelujen järjestämisessä.
- Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.
- Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina.
- Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palvelujen turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus.
- Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.
- Erillisinä asioina valmistellaan maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä.
- Erityistason palvelujen turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta, jotka pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva).