Post

TerveydenhuoltoSuunterveys tulossa mukaan asiakasmaksulain maksukattoon

8.10.2020Anu Tilander

Asiakasmaksulain uudistuksella halutaan laajentaa palvelujen maksuttomuutta ja kohtuullistaa potilaan maksuja lisäämällä maksukattoon uusia sote-palveluja.

Lakiesityksen mukaan maksukattoon kuuluisivat jatkossa myös suun terveydenhuollosta sekä terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta ja tietyistä etäpalveluista perittävät asiakasmaksut.

Liitto esittää vaikutusten selvittämistä

Hammaslääkäriliitto pitää asiakasmaksulain uudistamisen periaatteita suun terveydenhuollon kannalta pääosin onnistuneina ja tarpeellisina.

– Kahteen asiaan toivomme kuitenkin liiton lausunnossa muutosta ja jatkovalmistelua, kertoo varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.

Ensimmäinen niistä on liiton esitys säätää myös suun terveydenhuollon terveysneuvonta ja -tarkastukset sekä suun sairauksien ehkäisy maksuttomiksi samalla, kun muitakin ennalta ehkäisyyn painottuvia toimintoja esitetään maksuttomiksi.

 – Tätä perustelemme esimerkiksi sillä, että suu- ja hammassairaudet kasaantuvat heikommassa asemassa olevaan väestönosaan. Maksuttomuus tukisi myös väestön yhdenvertaisuutta. Maksuttomilla ehkäisevän hoidon käynneillä olisi mahdollista saada ajoissa hoitoon niitä ihmisiä, joilla on erityinen hoidon tarve tai joilla suu- ja hammassairaudet pääsisivät etenemään liian pitkälle ja vaikeasti hoidettaviksi sekä myös kalliiksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. 

Toisena asiana liitto esittää, että ennen lakiesityksen hyväksymistä selvitetään vielä maksukattomuutoksen vaikutukset suun terveydenhuoltoon.

– Julkisten suun terveydenhuollon palveluiden ottaminen maksukaton piiriin olisi merkittävä uudistus. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että maksukaton laajentaminen suun terveydenhuoltoon saattaisi saada osan niistä yksityissektorin asiakkaista, joilla on runsaasti suun terveydenhuollon tai muun terveydenhuollon kustannuksia, siirtymään julkisten suun terveydenhuollon palvelujen käyttäjiksi, Eerola sanoo.

Lakiesityksen pohdinnassa päädytään nyt kuitenkin siihen, että tällainen siirtymä ei todennäköisesti olisi merkittävä. Arviota perustellaan kysynnän pienellä hintajoustolla ja sillä, että eniten palveluja tarvitsevat käyttävät todennäköisesti jo nyt lähinnä julkisen sektorin palveluja. Potilaiden siirtymisistä terveyskeskuksiin aiheutuvia lisäkustannuksia ei ole tämän vuoksi huomioitu ollenkaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saatujen tietojen mukaan.

 

Liitto huolissaan suunterveyspalvelujen tasapainosta

Yksityisen sektorin hammashoitopalveluja käyttää vuosittain lähes miljoona henkilöä. Tähän joukkoon mahtuu paljon myös pienituloisia ja sairaita. Hammaslääkäriliito muistuttaa lausunnossaan, että maksukaton laajentuessa syntyy kannuste siirtyä yksityissektorilta terveyskeskukseen tilanteissa, joissa maksukaton raja joko ylittyy muiden sairauksien hoitokuluista tai on lähellä ylittyä. Tämä saattaisi paikkakunnasta riippuen ruuhkauttaa terveyskeskuksia entisestään.

– Potilaan kannalta hyvä uudistus voi silloin johtaa siihen, että hoitoon pääsy terveyskeskuksissa vaikeutuu. Liiton mukaan ennen esityksen hyväksymistä tulee varmistaa, että näin ei pääse käymään, Eerola sanoo.

Yhtenä ratkaisuna liitto on esittänyt, että paljon hoitoa tarvitseville yksityisen sektorin potilaille sovellettaisiin maksukaton ideaa Kela-korvauksiin.

– Käytännössä tämän voisi tehdä esimerkiksi korottamalla Kela-korvauksia nykyistä korkeammiksi tietyn euromääräisen rajan ylittyessä tai hinnoittelemalla Kela-korvaukset nykyistä korkeammiksi silloin, kun maksukatto muitten sairauksien osalta ylittyy.

Hammaslääkäriliitto on antanut lausuntonsa asiakasmaksulakiesityksestä sekä ollut 2.10. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuultavana.

Uutisen lopussa ollut lyöntivirhe on korjattu 14.10. Liitto oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana 2.10., ei 22.10.

Muutosten tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021
  • Hallitus on antanut esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain uudistamiseksi 17.9.2020.
  • Esityksessä maksukattoon tulisivat jatkossa mukaan myös suun terveydenhuollosta sekä terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta ja tietyistä etäpalveluista perittävät asiakasmaksut.
  • Vuotuinen maksukatto säilyisi edelleen 683 eurossa. Asiakkaan olisi jatkossakin seurattava itse maksukaton täyttymistä. Uutena asiana kuitenkin säädettäisiin, että asiakasmaksua koskevasta laskusta olisi käytävä ilmi, kerryttääkö maksu maksukattoa.
  • Jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Toimeentuloturvan sijaan ensisijaisena keinona tulisi kuitenkin olla asiakasmaksujen alentaminen tai perimättä jättäminen. Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joudu turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen.
  • Uusia kokonaan maksuttomia palveluja olisivat esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, sekä eräisiin tartuntatauteihin hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys.
  • Asiakasmaksulain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021.
  • Maksukattoa koskevat uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta, sillä maksukaton kertyminen on sidottu kalenterivuoteen.
  • Lisätietoa asiakasmaksulakiesityksestä STM:n sivuilta:

https://stm.fi/-/asiakasmaksulain-uudistus-eduskuntaan-lisaa-maksuttomia-sosiaali-ja-terveyspalveluja-

https://stm.fi/hanke?tunnus=STM079:00/2019

Lue myös
Etsitkö näitä?