Post

TerveydenhuoltoSuunterveytensä hyväksi kokevien osuus putosi kuudessa vuodessa

25.6.2018Laura Kimari

Huhtikuussa julkaistu THL:n FinTerveys 2017 -väestötutkimus on uusin tulokas väestötutkimusten sarjassa, jossa kerätään tietoa suomalaisten terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista terveyspoliittisen päätöksenteon sekä palvelujärjestelmän arvioinnin tueksi. FinTerveys 2017 -tutkimuksen pohjana ovat Terveys 2000 – ja Terveys 2011 -väestötutkimusten sekä alueellisen FINRISKI-tutkimuksen menetelmäperinne ja tulokset.

Tutkimukseen kutsuttiin noin 10 000 Suomessa asuvaa, väestörekisteristä satunnaisotannalla poimittua yli 18-vuotiasta henkilöä. Aineistoa kerättiin terveystarkastuksen ja kyselyiden avulla, ja osa kutsutuista valittiin lisäksi ravintohaastatteluun tai liikunta- ja unimittauksiin.

FinTerveys 2017 -tutkimukseen sisältyi myös suunterveyttä kartoittava osio, mutta vastaajien suunterveyden tilaa selvitettiin vain kyselyllä. Kliinisiä suun tutkimuksia, jotka kuuluivat Terveys 2000 – ja Terveys 2011 -tutkimuksiin, ei tässä yhteydessä tehty.

– Pyrkimyksenä on, että kliininen suun tutkimus tehdään jälleen seuraavan suuren väestötutkimuksen yhteydessä vuonna 2023, kertoo suun terveydenhuollon professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta. Suominen on FinTerveys 2017 -tutkimuksen perusraportin suunterveyden osion suunnittelija ja toinen nyt julkaistun raportin kirjoittajista. Hän toimi myös Terveys 2000 -tutkimuksessa suuntutkimuksen suunnittelu- ja vastuuryhmässä ja oli Terveys 2011-tutkimuksessa ko. ryhmän puheenjohtaja.

 

Koulutustaso on vahvasti yhteydessä terveyteen

FinTerveys 2017 -tutkimuksen huhtikuussa julkaistu perusraportti antaa tietoa 30 vuotta täyttäneiden vastaajien terveydestä. Tässä ikäryhmässä otokseen kuuluneista (n = 9 288) osallistui johonkin osaan tiedonkeruuta 71 prosenttia; terveystarkastukseen osallistui 60 %.

– Kansainvälisesti katsoen osallistumisprosentti on väestötutkimukselle varsin hyvä, toteaa Liisa Suominen. – Tosin luultavasti osallistumatta jättivät paljolti juuri ne, joiden vastauksia olisi eniten kaivattu: sairaimmat, iäkkäimmät ja eniten palvelujen tarpeessa olevat.

Aineiston jatkoanalyysissa tullaankin tarkastelemaan vastaamatta jättäneiden taustatietoja ja pohditaan, kuinka kadon vaikutusta tulosten yleistettävyyteen voitaisiin pienentää.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten piirtämä kuva suomalaisesta kansanterveydestä ei sisällä suuria yllätyksiä; enimmäkseen tutkimus vahvistaa Terveys 2011 -tutkimuksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Keskeiset kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus, ovat yhä erittäin yleisiä, joskin kolesterolitasot ovat laskussa. Jatkuvasti suurenevan ikäihmisten joukon elämänlaatu näyttää ilahduttavasti parantuneen, mutta toimintakyvyssä ei voida havaita vastaavaa kohentumista. Suomalaisten masennusoireet ovat kyselyvastausten perusteella jonkin verran lisääntyneet vuoteen 2011 verrattuna. Toisaalta kyselyssä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa myös ns. positiivista mielenterveyttä, ja valtaosalla vastaajista (83 %) vaikuttaa olevan kohtalainen tai hyvä positiivinen mielenterveys.

Terveyden ja hoitoonpääsyn tasa-arvo sekä panostaminen ehkäisevään hoitoon ovat terveyspoliittisen retoriikan perusfraaseja, mutta ruohonjuuritasolla kumpikin toteutuu edelleen heikosti – niin muussa terveydenhuollossa kuin suun terveydenhuollossakin. Koulutusryhmien väliset terveyserot näyttäytyvät FinTerveys 2017 -tutkimuksessa suhteellisen samanlaisina kuin Terveys 2011 -tutkimuksessa: useimpien terveyden ja hyvinvoinnin mittareiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneet voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten. Suunterveyden osalta erot olivat Terveys 2011 -tutkimuksessa erityisen selkeät, ja selkeiltä ne vaikuttavat myös FinTerveys 2017 -tutkimukseen sisältyneen kyselyn perusteella.

 

Hoidon hinta on este yhä useammalle

FinTerveys 2017 -tutkimuksen suunterveyttä kartoittavan kyselyn perusteella miehistä hieman yli puolet ja naisista neljä viidesosaa harjaa hampaansa vähintään kahdesti päivässä. Osuus on suunnilleen sama kuin Terveys 2011 -tutkimuksessa, ja heikointa harjausaktiivisuus on yli 80-vuotiailla. Omahoidon taso on aiempien väestötutkimusten perusteella parantunut jo pitkään, mutta nyt kehitys vaikuttaa pysähtyneen.

– Syitä tähän täytyy miettiä tarkkaan, toteaa Liisa Suominen. – Valmista selitystä meillä ei ole.

Miehistä 59 prosenttia ja naisista 69 prosenttia arvioi kyselyssä suunterveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus pieneni selvästi verrattuna vuoteen 2011, jolloin vastaavat osuudet olivat 72 % miehistä ja 79 % naisista.

Suominen kertoo pohtineensa myös tätä tulosta tutkimuksen tehneen työryhmän kanssa tarkoin.

– Vastauksissa saattaa heijastua pelko tulevaisuudesta – siitä, miten hyvin hoitoa saa sote-uudistuksen toteuduttua.

Vastauksissa voi näkyä myös se, että moni vastaajista on lykännyt tai joutunut lykkäämään suun terveydenhuollossa käyntiä; Suomisen mukaan koettua terveyttä peilataan usein hoidossa käyntiin.

Terveys 2011 -tutkimuksessa 5–10 % vastaajista raportoi, ettei ollut viimeisten 12 kuukauden aikana saanut tarpeelliseksi kokemaansa suun terveydenhuollon palvelua liian korkeiden asiakasmaksujen tai hintojen vuoksi. FinTerveys 2017 -tutkimuksessa tämä osuus oli kohonnut 15–20 prosenttiin. Lisäksi molemmissa tutkimuksissa suunnilleen joka viides koki jonotuksen olevan este hoitoon hakeutumiselle. Tästä huolimatta suun terveydenhuollon palvelujen kokonaiskäyttö on kuudessa vuodessa lisääntynyt.

– Muutos ilman hoitoa jääneiden määrässä on suuri, toteaa HLT, ylihammaslääkäri Eero Raittio, toinen Finterveys 2017 -tutkimuksen suunterveyden osion tekijöistä. – 10 prosenttiyksikön lisäys tarkoittaa koko tarkastellussa väestössä lähes 400 000 henkilöä.

Mikään ihme tulos ei Raittion mielestä ole: julkisen suun terveydenhuollon asiakasmaksuja nostettiin vuonna 2016 reilusti, ja yksityisen hoidon Kela-korvauksia on leikattu jo pitkään.

 

Kuivan suun yleisyys yllätti

Hammassärystä raportoivien määrä on pysynyt FinTerveys 2017 -tutkimuksessa suunnilleen ennallaan verrattuna vuoteen 2011: reilulla kolmasosalla vastaajista oli viimeisten 12 kuukauden aikana ilmennyt särkyjä suussa.

– Kuten Terveys 2011 -tutkimuksessakin, vähiten särkyä raportoivat vanhimmat ikäluokat, vaikka heidän kliininen suunterveytensä todennäköisesti on heikoin, toteaa Liisa Suominen.

Aiemmissa väestötutkimuksissa onkin todettu, että kyselyvastaukset ovat konteksti- ja ikäsidonnaisia, eikä henkilön oma kokemus suunterveydestään välttämättä vastaa kliinistä tilannetta.

Finterveys 2017 -tutkimuksen suunterveyden osio sisälsi nyt ensimmäistä kertaa kysymykset myös suun kuivuudesta ja pahanhajuisesta hengityksestä. Lähes joka kymmenes vastaaja kertoi kokevansa suun kuivuutta päivittäin.

– Tiesimme toki, että suun kuivuutta esiintyy paljon etenkin iäkkäillä, mutta ongelman yleisyys yllätti silti.

Pahanhajuisesta hengityksestä kertoi kärsineensä kuluneiden 30 vuorokauden aikana noin kolmasosa väestöstä.

– Luultavasti yksi syy ongelman yleisyyteen on ainakin miehillä riittämätön omahoito, Suominen pohtii.  

 

Lue myös
Etsitkö näitä?