Suupolteoireyhtymä (BMS, burning mouth syndrome) on tila, jossa henkilöllä esiintyy kroonisesti polttavaa kipua tai epämukavuuden tunnetta kielessä, huulissa tai kaikkialla suun limakalvoilla ilman, että tähän löydetään mitään selkeää paikallista tai systeemistä syytä. Suurin osa potilaista on yli 50-vuotiaita naisia. Sairautta on tutkittu paljon ja hoitomuotoja on useita, mutta taudin etiologia on edelleen paljolti tuntematon. Myöskään sen tarkasta määritelmästä tai hoidosta ei ole päästy yksimielisyyteen, ja useampi kansainvälinen järjestö on julkaissut omat diagnostiset kriteerinsä tälle sairaudelle. BMS todetaan sulkemalla pois muut vastaavanlaisia oireita aiheuttavat sairaudet tai tilat.
Ruotsissa syksyllä 2018 järjestetyn World Workshop on Oral Medicine VII -kongressin yhteydessä kansainvälinen tutkijajoukko julkaisi systemaattisen katsauksen, jossa selvitettiin, millaisia BMS:n määritelmiä ja diagnostisia kriteereitä tätä sairautta käsittelevissä alkuperäistutkimuksissa on käytetty. Tutkijoiden tekemässä kirjallisuushaussa käytiin läpi kaikki vuosina 1994–2017 englanniksi julkaistut satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset seuraavista tietokannoista: PubMed, Web of Science, PsycINFO, Cochrane Database/Cochrane Central ja Google Scholar.
Katsauksessa löydettiin ja käytiin läpi 36 alkuperäistutkimusta. Vaihtelu sen suhteen, miten BMS määriteltiin ja millaisia diagnostisia kriteereitä potilasvalinnassa käytettiin, oli suurta. Usein artikkeleissa ei edes raportoitu selkeästi, millaisia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä tutkimuksessa oli käytetty. Kivuntutkimusyhdistys IASP:n (International Association for the Study of Pain) mukaan suupolteoireyhtymä määritellään seitsemän keskeisen piirteen perusteella. Näitä ovat kivun polttava laatu, sijainti, kesto, intensiteetti, taudin laukaiseva tekijä sekä taudin kulkua muokkaavat ja tautiin liittyvät tekijät. Näistä piirteistä katsauksessa tarkastellut tutkimukset hyödynsivät keskimäärin vain kolmea. IASP:n määritelmässä BMS:n poissulkukriteereinä luetellaan pitkä lista erilaisia sairauksia, yleisimpinä esimerkiksi muut suun limakalvosairaudet, diabetes ja anemia sekä muut hematologiset tai ravitsemukselliset puutostilat. Sen sijaan katsauksessa tarkastellut tutkimukset mainitsivat poissulkukriteereinä keskimäärin vain 4,4 sairautta. Esimerkiksi sylkirauhasten toimintahäiriö tai hyposalivaatio mainittiin poissulkukriteerinä vain 39 %:ssa tutkimuksista, vaikka niihin liittyy tyypillisesti polttavia tuntemuksia ja muita BMS-tyyppisiä oireita.
Katsauksen tekijöiden mukaan on selvää, että alkuperäistutkimusten inkluusio- ja ekskluusiokriteerit vaihtelevat paljon, koska BMS:n määritelmiäkin on useita. Tämä vie pohjan paitsi aiheesta tehdyiltä katsauksilta, osittain myös BMS:n hoitosuosituksilta, sillä suurella osalla tutkimuksiin mukaan otetuista potilaista on saattanut olla jokin toinen sairaus tai tila, joka selittää heidän oireensa. Katsauksen tekijöiden mukaan RCT-tutkimuksissa käytettyjen hoitointerventioiden tuloksia ei voikaan suoraan yleistää muiden BMS-potilaiden hoitoon.
Katsauksen tekijät toteavatkin, että tulevaisuudessa suupoltetta tutkivien tulisi keskittyä luomaan yksi määritelmä, joka sisältäisi tarkat inkluusio- ja ekskluusiokriteerit tutkimuspotilaiden rekrytointia varten. Vain tällä tavalla saadaan korkealaatuista, aidosti yleistettävissä olevaa näyttöä erilaisten hoitojen vaikutuksista arkipäiväisen hoitotyön tueksi.
Lähde: Ariyawardana A, Chmieliauskaite M, Farag AM, Albuquerque R, Forssell H, Nasri-Heir C. ym. World Workshop on Oral Medicine VII: Burning mouth syndrome: A systematic review of disease definitions and diagnostic criteria utilized in randomized clinical trials. Oral Dis 2019; 25 Suppl 1: 141–156.
Uusi palsta: Tiedeuutiset maailmalta
Hammaslääkärilehden tiedesivuilla käynnistyy uusi palsta, Tiedeuutiset maailmalta. Palstalla esitellään hammaslääketieteen kaikilta erikoisaloilta tuoreita kansainvälisiä huippututkimuksia. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian strategian mukaisesti tiedeuutisissa on viime vuosina keskitytty enimmäkseen suomalaisten tutkijoiden tekemiin havaintoihin. Suomalaistutkijoiden työn tuloksista lehti kertoo jatkossakin, tuttuun tapaan.
Tiedeuutiset maailmalta -palstan uutiset kirjoittaa Apollonian tiedetoimitus, ja uutisten pohjana toimivat tutkimusartikkelit vinkkaa toimitukselle kunkin hammaslääketieteen erikoisalan asiantuntija. Lehdelle vinkkejä antavaan asiantuntijarinkiin on nimetty edustaja 10:ltä hammaslääketieteen erikoisalalta. Vinkinantaja nimetään aina uutisen yhteydessä.
Vinkkejä voivat halutessaan antaa myös muut lehtemme lukijat. Tällaisista vinkeistä toimitus kuitenkin pyytää arvion kyseisen erityisalan edustajalta ennen jutun toteuttamista. Vinkit voi lähettää osoitteeseen: toimitus@apollonia.fi.
Vinkit kahteen ensimmäiseen uutiseen suupoltteesta ja aftapotilaiden hammastahnoista on antanut Helsingin ja Oulun yliopiston suupatologian professori Tuula Salo.