Vastasyntyneen vauvan suuontelon mikrobiomi muistuttaa istukan mikrobiomia muttei juurikaan synnytyskanavan tai äidin suuontelon mikrobiomiomia, toteavat Turun yliopiston tutkijat.
Pitkään oletettiin, että kohtu on steriili ympäristö, mutta nyttemmin tämä näkemys on kumottu. Nykyään tiedetään myös, että äidin mikrobiomi vaikuttaa sikiön ja edelleen vastasyntyneen vauvan suoliston ja suun mikrobiomin koostumukseen. Siitä, miten tämä tapahtuu, on kuitenkin hyvin vähän tietoa. Turun yliopiston HUPA-seurantatutkimusprojektin tuoreessa osatutkimuksessa asiaa selvitettiin vertailemalla äidin suuontelon, kohdunkaulan sekä istukan mikrobiomeja vauvan suuontelon mikrobiomiin. Tutkimuksessa oli mukana 12 äiti-vauvaparia; vauvoista 6 syntyi alateitse ja 6 keisarinleikkauksella. Vauvojen suuontelosta otettiin mikrobinäyte heti syntymän jälkeen, ennen kuin he olivat saaneet maitoa. Lisäksi otettiin koepala istukan äidinpuoleisesta osasta. Näytteet äidin suuontelosta ja kohdunkaulasta otettiin jo raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.
Näytteiden mikrobiomin koostumusta ja monimuotoisuutta tutkittiin 16S rRNA-geenisekvensoinnin avulla geenialueilta V3–V4. Mikrobiomeja analysoitiin ja vertailtiin useamman eri ohjelman avulla.
Vastasyntyneiden suuontelosta otettujen näytteiden mikrobiomi oli melko monimuotoinen, mutta bakteerimäärät olivat pieniä. Mikrobiomin yleisin bakteeripääjakso oli Firmicutes; erityisen yleisiä olivat Lactobacillaceae- ja Streptococceae-heimoihin kuuluvat bakteerit. Seuraavaksi eniten esiintyi Proteobacteria- ja Actinobacteria-pääjaksoihin kuuluvia bakteereita.
Vastasyntyneiden suuontelon mikrobiomi muistutti piirteiltään eniten istukan mikrobiomia. Kaikkiaan 12:ta niistä 16 bakteerisuvusta, joiden perimäainesta havaittiin istukassa, havaittiin myös vauvojen suuontelossa. Sen sijaan synnytyskanavan mikrobiomilla ja etenkään äidin suun mikrobiomilla ei näyttänyt olevan kovin paljon yhteistä vastasyntyneen vauvan suun mikrobiomin kanssa.
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että synnytystapa – siis se, syntyykö vauva alateitse vai keisarinleikkauksella – vaikuttaisi vauvan suuontelon mikrobiomiin huomattavasti. Tässäkin pienessä aineistossa synnytystavan ja suun mikrobiomin koostumuksen, monimuotoisuuden ja runsauden välillä havaittiin kyllä yhteys, mutta se oli hyvin heikko. Yleisesti ottaen vauvan suun mikrobiomi muistutti oman äidin mikrobiomia enemmän kuin muiden äitien mikrobiomia.
Näiden havaintojen perusteella tutkijat päättelevätkin, että vastasyntyneen suuontelon mikrobiomi ei muovaudu niinkään synnytyksen aikana vaan jo ennen syntymää.
Lähde: Tuominen H, Collado MC, Rautava J, Syrjänen S, Rautava S. Composition and maternal origin of the neonatal oral cavity microbiota. J Oral Microbiol 2019; 11(1): 1663084.