Hammaslääkäri

Keskiviikko 18.05.2022

Tehostettu omahoidon ohjaus puree Kuopiossa

kuopion_omahoitovastaanotot_web.jpg

Suuhygienisti Tuula Airaksinen (vas.) ja hammashoitaja Lotta Mättö vastaavat lasten ja nuorten omahoitovastaanotosta ja suuhygienisti Senja Lappi (oik.) aikuisten omahoitovastaanotosta. (Kuva: Senja Lappi)

Kuopiossa on hyviä kokemuksia tehostettua omahoidon ohjausta tarvitseville suunnatuista omahoidon vastaanotoista, joita pyörittävät suuhygienistit ja hammashoitaja.

Lasten ja nuorten OHO-vastaanotolle ohjautuvat esimerkiksi ne, jotka eivät saavu suun terveydenhuollon ajoille tai siirrettyjä aikoja on useita, ja ne, joista on herännyt huoli ja/tai mahdollinen lastensuojeluilmoituksen tarve. Vastaanotolle lähetetään myös lapsia ja nuoria, joilla on hoitamaton, likainen suu ja puutteelliset omahoidon tottumukset tai tehostetun omahoidon tarvetta esimerkiksi oikomishoidon tai jaksamisen pulmien vuoksi.

– OHO-vastaanotto toimii myös osana Kuopion suun terveydenhuollon anestesiahoidon hoitopolkua. Lapset ja nuoret käyvät vastaanotolla sekä ennen anestesiahammashoitoa että sen jälkeen. Hoitoon tulee myös pelkopotilaita totuttelukäynnille, kertovat OHO-vastaanotolla toimivat suuhygienisti Tuula Airaksinen ja hammashoitaja Lotta Mättö.

Aikuisten AIOHO-vastaanotto on suunnattu täysi-ikäisille, jotka tarvitsevat heikentyneen suun terveydentilan takia ohjausta ja tukea omahoidon toteutukseen. Vastaanotolle ohjataan esimerkiksi potilaat, joilla on huomattava suunterveydellinen riski eli hoitamaton suu, laaja hoidontarve ja omahoito puutteellista. Vastaanotolla käyvät myös potilaat, joilla on huomattava yleisterveydellinen riski.

– Myös aikuiset pelkopotilaat ja anestesiahoitoon menossa olevat ja siellä hoidetut potilaat sekä ne, joilla on elämänhallinnallisia tai motorisia ja hahmottamiseen liittyviä ongelmia, saavat tehostettua omahoidon ohjausta AIOHO-vastaanotolla, kertoo vastaanotolla toimiva suuhygienisti Senja Lappi.

– Joskus olen lähettänyt AIOHO-vastaanotolle myös potilaita, joilla on omahoidossa joku tietty ongelmakohta, vaikkei vaurioita välttämättä vielä ole, mutta tilanne näyttäisi johtavan huonoon suunterveyteen, kertoo hammaslääkäri Minna Jakonen.

Molemmille omahoidon vastaanotoille tulee myös potilaita moniammatillisen yhteistyön kautta, jota tehdään mm. terveydenhoitajien, sosiaalitoimen, aikuissosiaalityön ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa.

Potilaat suhtautuvat pääasiassa positiivisesti

Potilaat ovat suhtautuneet omahoitovastaanottoihin pääasiassa positiivisesti.

– Omahoitoon pystytään omahoidon vastaanotolla paneutumaan tavallista vastaanottoa paremmin, ja suurin osa potilaista on motivoituneita. Poisjääntejä tulee totta kai myös, mutta niihin pystyy vastaanotolla paremmin puuttumaan, toteavat Airaksinen, Mättö ja Lappi.

– Kaikkien potilaiden suun terveydentilanne ei tietenkään kohene tehostetusta omahoidon ohjauksesta huolimatta. Ammattilaisina meillä on velvollisuus antaa omahoidon ohjausta kaikille sitä tarvitseville sekä tukea potilasta omahoidossa. Totta kai isoja onnistumisia myös mahtuu joukkoon.

Jakosen mielestä AIOHOn ja OHOn kanssa yhteistyö on hammaslääkärin näkökulmasta joustavaa ja helppoa. Hänen vastaanotollaan hoidossa olleet potilaat ovat tykänneet omahoitokäynneistä, ja hän kokee, että omahoitoon on tullut selvää parannusta ja motivoitumista.

– Erityisesti on jäänyt mieleen, kun eräs potilas kertoi, että oli kokenut helpottavana sen, että AIOHO-käynnillä oli sanottu, ettei hampaita tarvitse pestä aamulla, vaan toisen harjauksen voi tehdä vaikka päivällä tai iltapäivällä – pääasia on se, että hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan.

Tämän motivointikeinon olen ottanut sittemmin myös omiin omahoidon motivointifraaseihin.

Kuopion alle 18-vuotiaiden omahoidon vastaanotto perustettiin keväällä 2017 osana ODA-projektia (Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projekti), jossa kehittämiskohteena oli lasten ja nuorten suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi. Lähtökohtana toimi se, että organisaatiosta puuttui toimintamalli sellaiseen tilanteeseen, jossa ammattilaisella on syntynyt huoli lapsen, nuoren tai perheen voimavaroista ja suunterveydestä.

– Omahoidon vastaanottojen toiminta on vakiintunut organisaatiossamme. Potilaita ja töitä riittää, varmasti myös tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevä työ on todella tärkeää. On myös tärkeää tunnistaa tukea tarvitsevat potilaat sekä tukea niitä, jotka eivät itse pysty suunterveydestään huolehtimaan. Koemme myös tärkeänä painottaa suunterveyden vaikutusta ihmisen kokonaisterveyteen, Airaksinen, Mättö ja Lappi toteavat.

– Kun lasten omahoidon vastaanotolle alkoi ohjautua yli 18-vuotiaita potilaita, aloimme miettiä ennaltaehkäisevässä työryhmässä tarvetta aikuisten omahoidon vastaanottomallille, ja aikuisten omahoidon vastaanotto perustettiin maaliskuussa 2021.