Hammaslääkäri

Sunnuntai 17.11.2019

Terveyttä ja sairautta mikrobeista

Mikrobeja ajatellaan usein taudinaiheuttajina, mutta niiden rooli on merkittävä myös terveyden ylläpitäjänä, niin suussa kuin muuallakin elimistössä. Terveyttä ylläpitävän – tai sairauksille altistavan − mikrobiomin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa.

− Suoliston mikrobiomi on erilainen jo ensimmäisinä elinviikkoina ja -kuukausina niillä lapsilla, joille kehittyy myöhemmin sairauksia, huomauttaa lastentautien erikoislääkäri, dosentti Samuli Rautava Turun yliopistosta.

Mikrobiomin koostumus on yhteydessä esimerkiksi lihavuuteen, allergisiin sairauksiin, tulehdussairauksiin, tyypin 1 diabetekseen ja neuropsykiatrisiin sairauksiin. Mitä enemmän maa kehittyy, sitä enemmän näemme näitä sairauksia.

Lapsen mikrobiomin kehitys on varsin dynaaminen prosessi parin ensimmäisen elinvuoden aikana. Kehitykseen vaikuttavat niin synnytystapa (alatiesynnytys tai keisarileikkaus) kuin imetystottumuksetkin.

Myös raskauden aikainen mikrobialtistus vaikuttaa lapseen.
− Äskettäin on saatu viitteitä siitä, että lapsivedessä ja istukassakin on oma mikrobiominsa, joka saattaa muistuttaa äidin suun mikrobiomia, Rautava mainitsee.

Mikrobit kouluttavat immuunijärjestelmää

Monitekijäsairauksien kehittymisessä vuorovaikutuksessa ovat suoliston mikrobiomi ja yksilön synnynnäinen immuniteetti.

− Suolistobakteerien syntetisoimiin vitamiineihin, steroideihin ja hermovälittäjäaineisiin voidaan liittää käytännössä kaikki tunnetut pitkäaikaissairaudet, mainitsee Helsingin yliopiston lastentautien professori Mikael Knip.

Kun on verrattu Suomessa ja Venäjän Karjalassa elävien lasten suolistomikrobiomia, bakteerien lajikoostumuksessa ja siten myös biosynteesissä on havaittu merkittäviä eroja.

Venäjän Karjalassa yleiset E. coli -peräiset lipidipolysakkaridit aktivoivat immuunijärjestelmää, Suomessa tyypilliset Bacteroides-peräiset lipidipolysakkaridit puolestaan eivät. Tämän seurauksena meillä nähdään enemmän tulehduksia ja autoimmuunisairauksia.

− Suolen mikrobiomilla on keskeinen rooli immuunijärjestelmän koulutuksessa varhaislapsuudessa. Tämä luo pohjaa myöhempiin haasteisiin, Knip sanoo.

Tasapainoinen mikrobiomi edistää suunterveyttä

ACTA:n (Academic Centre for Dentistry in Amsterdam) molekyylibiologian professori Wim Crielaardin mukaan mikrobiomin epätasapaino on avainasemassa myös suun sairauksien kehittymisessä.

− Jos haluaa tietää, millaisia suusairauksien riskejä terveellä ja puhdassuisella ihmisellä on, hänet kannattaa laittaa 24 tunnin harjaamattomuuskuurille ja tutkia sen jälkeen, mikä suussa on muuttunut, Crielaard sanoo.

Crielaardin ryhmän tutkimusten mukaan suun mikrobiomin monimuotoisuus ja tiettyjen mikrobitaksonien samanaikainen esiintyminen suussa ennustavat kroonisen parodontiitin hoidon onnistumista paremmin kuin antibioottien käyttö.

− Subgingivaalista bakteeriprofiilia voidaan käyttää päätöksenteon apuna, kun harkitaan antibioottien käyttöä parodontiitin hoidossa. Tarvetta olisi kuitenkin myös vaihtoehtoisille, ekologista lähestymistapaa hyödyntäville hoitomuodoille.

Lähteet: Dos. Samuli Rautava: Microbial contact in early life and human disease.

Prof. Mikael Knip: Miten mikrobiomi vaikuttaa ihmisen terveyteen ja sairauteen?

Prof. Wim Crielaard: The oral microbiome in health and disease.
Apollonia Symposium 9.−11.3.2017.