Hammaslääkäri

Tiistai 25.01.2022

Toimeentulotuki tutuksi hammaslääkäreille

Jos potilaalla ei ole varaa hoitoon, avuksi tulee toimeentulotuki. Vastaanotolla on hyvä tietää, mitä tuki kattaa ja mitä ei – ja milloin tilanne muuttuu mutkikkaaksi. Entä pitääkö hätkähtää, jos Kela pyytää hammaslääkäriltä lausuntoa hoidon tarpeesta?

istock-kela_kirjavuori_web.jpg

(Kuva: iStockphoto)
(Kuva: iStockphoto)

Liki kahdeksan prosenttia suomalaisista saa toimeentulotukea. Jos tukijärjestelmä on hammaslääkärille vieras, voi potilas jäädä paperinpyörityksen alle. Hammaslääkärilehti kokosi yhteen kaiken, mitä toimeentulotuesta on vastaanottohuoneessa hyvä tietää.

Toimeentulotuki on veroton etuus. Se on yksittäisen henkilön tai perheen viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Jos henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä esimerkiksi asumiseen, ruokaan tai terveydenhuollon asiakasmaksuihin, Kela voi myöntää perustoimeentulotukea. Kunnan sosiaalitoimi vastaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä harkintansa mukaan.

Etuus koskettaa suurta joukkoa suomalaisia.

– Vuonna 2020 perustoimeentulotukea sai 417 000 henkilöä ja 288 329 kotitaloutta, kertoo Kelan lakiyksikön osaamiskeskuksen toimeentulotukiryhmän asiantuntija Katja Heikkilä Hammaslääkärilehdelle.

– Kasvua molemmissa oli edellisvuoteen yli viisi prosenttia. Kela teki vuonna 2020 yhteensä 1,83 miljoonaa toimeentulotukea käsittelevää ratkaisua, Heikkilä summaa.

Ennen toimeentulotuen saamista kartoitetaan muut mahdolliset tulonlähteet.

Toimeentulotuki kattaa suunterveyden menoja

Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Se on perhekohtainen etuus, ja oikeus tukeen ratkaistaan tekemällä laskelma perheen tuloista, varoista ja perustoimeentulotuessa huomioitavista menoista.

Kela maksaa perustoimeentulotuen asiakkaan tilille, yleensä yhdessä osassa, kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.

Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Perusosa on kiinteä summa, johon sisältyvistä menoista ei vaadita erikseen selvitystä. Se on ikään kuin päivittäisen arjen käyttörahaa. Perusosalla on tarkoitus kattaa vaikkapa ruoka, vaatteet, paikallisliikenteen liput, puhelinliittymä, itsehoitovalmisteina apteekissa myytävät särkylääkkeet, hammasharjat ja muut hygieniavälineet. Perusosa yksinasuvalle oli viime vuonna 504,06 euroa kuukaudessa.

Muina perusmenoina voidaan huomioida esimerkiksi terveydenhuoltomenoja. Näistä asiakkaan täytyy yleensä toimittaa lasku Kelalle. Esimerkiksi käytyään kunnallisella juurihoidossa, asiakas toimittaa laskun maksamastaan käynnistä Kelalle.

Tähän asti kaikki on hammaslääkärin näkökulmasta varsin yksinkertaista. Mutkikkaammaksi etuus muuttuu, kun kyseeseen tulevat palvelusetelit ja hammasproteesit. Voiko palvelusetelin kirjoittaa toimeentulotukiasiakkaalle? Entä mitä tietoja Kela tarvitsee, kun potilas hankkii proteesit?

Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 1/2021!