Hammaslääkäri

Keskiviikko 05.08.2020

Työvelvoite on poikkeuksellinen keino

Valmiuslakiin sisältyvä terveydenhuollon työvelvollisuus koskee myös hammaslääkäreitä. Koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi käyttöön otetun valmiuslain työvelvoite on kuitenkin vasta viimeinen keino turvata terveydenhuollon työvoiman saatavuus kriisitilanteessa.

Valmiuslailla suojataan väestöä poikkeusoloissa, kuten laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana.

– Terveydenhuollon työvelvoite koskettaa myös kaikkia julkisella ja yksityisellä sektorille työskenteleviä hammaslääkäreitä, kertoo aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Valmiuslain perusteella töihin voidaan velvoittaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon alalla toimivia henkilöitä, jotka ovat saaneet alan koulutusta ja jotka ovat iältään 18–67-vuotiaita.

– Työvelvollisuus ja sen mahdollinen käyttöönotto luonnollisesti kiinnostaa hammaslääkäreitä, koska kyse olisi hyvin poikkeuksellisesta ja myös tarkasti säädellystä keinosta palvelujen turvaamisessa. On kuitenkin epätodennäköistä, että hammaslääkäreitä määrättäisiin töihin työvelvoitteen nojalla. Ainakaan julkisen sektorin hammaslääkäreitä se ei voine koskea, koska työnantaja voi tietyin edellytyksin siirtää omia hammaslääkäreitään muihin tehtäviin, kuten on jo tapahtunutkin. Riittävät suun terveydenhuollon palvelut epidemian aikana pystyttäneen turvaamaan väestölle ihan tavanomaisin keinoin, sanoo Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.

– Työvelvoitteen tavoitteena on turvata riittävän terveydenhoitohenkilökunnan saatavuus koronavirusepidemian hoitamiseksi sekä väestön terveyden ja hengen suojelemiseksi. Työvelvollisuuden avulla halutaan varmistaa työvoiman riittävyys terveydenhuollossa niin, ettei koronavirusepidemian aiheuttama työvoimapula vaaranna ihmishenkiä, sanoo aluehallintoylilääkäri Sinikka Salo Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Valmiuslain työvelvollisuus otetaan käyttöön vasta, kun kaikki muut keinot terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi on käytetty. Ensimmäinen keino riittävän työvoiman varmistamiseen on aina vapaaehtoinen rekrytointi.

– Myös yksityissektorilla kysyntä on jo vähentynyt. Kiireettömiä aikoja on siirretty tulevaisuuteen ja ajanvarauskirjat alkavat tyhjentyä. Osaavia tekijöitä on siis tarjolla. Yksityissektori on kertonut olevansa halukas yhteistyöhön terveydenhuollon julkisen sektorin ja viranomaisten kanssa, Salo kertoo.


Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne voi jatkua pitkälle syksyyn.

– On hyvä, että hammaslääkärikunta on jo ryhtynyt vastuullisesti toimenpiteisiin turvatakseen potilaiden kiireellisen hoidon sekä antaakseen osaamistaan muihin kansallisesti tarvittaviin tehtäviin, Salo korostaa.

Millaisiin tehtäviin?

Millaisiin työtehtäviin hammaslääkäreitä voidaan valmiuslain perusteella määrä?

Kiireellisen hammashoidon turvaaminen väestölle on Sinikka Salon mukaan prioriteettilistan kärjessä poikkeusolojen aikana.

– Hammaslääkärien työpanosta voidaan käyttää myös esimerkiksi ostopalveluihin sekä suunnittelemaan, miten selvitään tulevasta hoidontarpeen kasvusta epidemian laannuttua.

Lisäksi hammaslääkärit tekevät myös poikkeusoloissa hoidontarpeenarviointia puhelimessa ja antavat neuvontaa potilaille.

Hammaslääkärin oikeudet ja velvollisuudet on määritelty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

– Hammaslääkäri tekee siis pääosin omaa koulutustaan vastaavaa työtä myös työvelvoitteen aikana. Hammaslääkäri ei lähtökohtaisesti voi toimia esimerkiksi lääkärin, sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä, mutta tietyin edellytyksin muitakin tehtäviä voi hoitaa. Tällöin työnantaja vastaa viime kädessä siitä, että työntekijät tekevät osaamistaan vastaavaa työtä ja heidät on niihin riittävästi perehdytetty, Anne Hiiri selventää.

Hammaslääketieteen opiskelijoita koskevat samat säännökset kuin normaalioloissa esimerkiksi kandikesän aikana.

– Hammaslääkäriä avustavilla henkilöillä on puolestaan useimmiten lähihoitajan koulutus. Heidät voidaan poikkeusoloissa määrätä muihin terveydenhuollon tehtäviin huomioiden, että osaaminen vastaa työtehtäviä, Hiiri kertoo.

Myös poikkeusoloissa pyritään hänen mukaansa kuitenkin toimimaan mahdollisimman normaalisti ja normaaleja työtehtäviä tehden.

Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan ammatissaan ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Tämä ei kuitenkaan estä ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta.

Koska lainsäädännössä ei säädetä yksittäisten ammattiryhmien tehtävistä kuin tietyiltä osin (esim. laillistetun lääkärin/hammaslääkärin tehtävistä), on työnantajan direktio-oikeuteen kuuluva asia päättää tehtävistä tarkemmin.

Työnantajan vastuulla on arvioida työntekijän koulutus, kokemus ja osaaminen tehtävään. Lähtökohta on, että tehtävät määräytyvät koulutukseen perustuvan osaamisen mukaan.

Työnantaja voi varmistua osaamisesta eri tavoin, kuten kirjallisin kokein ja käytännön näytöin. Jos työntekijälle annetaan hänen peruskoulutukseensa sisältymättömiä tehtäviä, se edellyttää aina riittävää lisäkoulutusta ja osaamisen varmistamista. 

– Poikkeusoloissakin on tietysti aina toimittava potilasturvallisesti, eikä näistä vaatimuksista voida poiketa, Hiiri painottaa.

Työnantajalla on aina kokonaisvastuu potilasturvallisesta ja laadukkaasta toiminasta ja sen järjestämistavasta.

Miten työmääräys annetaan?

Työmääräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja uusia kerran. Työ voi olla kokopäiväistä tai osa-aikaista.

Käytännössä prosessi etenee niin, että terveydenhuollon yksiköt ilmoittavat ensin TE-toimistolle henkilöstöä koskevat tarpeensa, joita ei voida muilla keinoin täyttää. 

Työvoimaviranomaisella (TE-toimisto) on toimivalta antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräys. Sen antaminen ei edellytä työvelvollisen suostumusta.

– Jos TE-toimisto antaa valmiuslain mukaisen määräyksen, myös yksityishammaslääkäri on velvollinen noudattamaan sitä. Tämä tarkoittaa siinä tapauksessa oman vastaanottotoiminnan sulkemista työvelvoitteen ajaksi, Sinikka Salo tarkentaa.

Työmääräys annetaan aina yksilöllisen harkinnan mukaan ja työvelvollista kuullen. Esimerkiksi ikä, terveydentila, osaaminen sekä muut vastaavat tehtävään liittyvät rajoitukset voivat vaikuttaa asiaan. Työmääräykseen voi hakea muutosta.

Työvelvollinen voidaan määrätä töihin myös toiselle paikkakunnalle. Poikkeuksena henkilöt, jotka ovat alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajia.

Työvelvollisen aseman ja oikeuksien suojaamiseksi laissa on säännöksiä, jotka koskevat mm. ilmoittautumisvelvollisuutta, työmääräyksen sisältöä ja työmääräyksen antamisen rajoituksia.

Työmääräystä ei esimerkiksi saa antaa henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi.

Laki turvaa työvelvollisen asemaa

Työvelvollinen tekee työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan, mutta ei ole työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Käytännössä työvelvollisuussuhde on kuitenkin hyvin työsuhteen kaltainen.

Työvelvollisuussuhteen ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jos työvelvollisuussuhde on kuntaan tai kuntayhtymään, sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) ja Lääkärisopimusta, joiden mukaan määräytyvät esimerkiksi palkka ja työaika.

Työvelvollisuuden päätyttyä jokaisella on oikeus palata ensisijaisesti takaisin aikaisempaan työhönsä. Jos se ei enää ole mahdollista, työvelvolliselle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä – ja jos sekään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

Lisätietoa aiheesta:

https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/valmiuslaki-ja-terveydenhuolto

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 95 §:n 2 momentissa säädetyn toimivaltuuden käytön ja 96-103 §:n soveltamisen jatkamisesta 31.3.2020: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2020-AK-294604.pdf

https://www.juko.fi/ajankohtaista/eduskunta-hyvaksyi-valmiuslain-miten-koronaepidemia-vaikuttaa-tyoelamaan/

https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-terveydenhuollon-tyovelvoitteesta