Tyytyväisyys paistaa jokaisen kasvoilta, kun Lahden YTHS:n suunterveyden henkilökunta kertoo ensimmäisistä työviikoistaan.
Tiedepuiston valoisassa rakennuksessa työskentelee kaksi hammaslääkäriä, hammashoitajaa ja suuhygienistiä.
– Aamuisin on tosi hyvä fiilis tulla töihin. Jos pitäisi keksiä huonoja puolia, ei oikeasti tule yhtään mieleen, HLL Kristina Hoven kertoo.
Kahdessa hoitohuoneessa hymyt kiiltävät kilpaa laitteiden kanssa, sillä vuoden alussa avattu toimipiste kaikkine tarpeineen on täysin uusi. Työntekijät saivat itse vaikuttaa, mitä vastaanotolle tilattiin YTHS:n kilpailutetuista valikoimista.
Ensimmäiset puolitoista viikkoa kului perehdytyksen merkeissä ja tavaroiden järjestelemisessä paikoilleen. Tammikuun loppupuolella potilastyöt ovat kuitenkin olleet jo hyvän aikaa täydessä vauhdissa.
– Tietysti oli alkukankeuksia – ensimmäisenä päivänä emme voineet ottaa potilaita vastaan, kun ohjelmat eivät toimineet. Kaikilla on ollut kuitenkin hyvä asenne, ja jokainen on halunnut itse selvittää asioita. Porukka on hitsautunut lyhyessä ajassa tosi hyvin yhteen, toimipisteen vastaava suuhygienisti, Vilma Orava kertoo.
YTHS:n asiakasmäärä tuplaantui
Vuoden alusta lähtien myös ammattikorkeakouluopiskelijat ovat päässeet Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluihin. Säätiön asiakasmäärä yli tuplaantui kasvaen 130 000 opiskelijasta 270 000 opiskelijaan.
Suunterveyden palveluja tarjotaan uudistuksen myötä yhteensä 15 palvelupisteessä, joista viisi on kokonaan uusia.
Uusissa palvelupisteissä Lahdessa, Porissa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa ja Mikkelissä on yhteensä 14 hoitohuonetta. Lisäksi entisille yliopistokaupunkien vastaanotoille on perustettu 40 uutta hoitohuonetta.
YTHS:n johtajahammaslääkäri Anne Komulainen kertoo, että uudistusta on valmisteltu suunterveydessä jo pari vuotta loppua kohti kiihdyttäen. Tekemistä riittää vielä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, mutta suurin urakka on takana.
– Maanantaina 4.1. oli jännittävä hetki, kun kaikki lähti liikkeelle. Yllättävän mukavasti kaikki on alkanut! On tunne, että yhtään enempää töitä ei olisi pystynyt ennakkoon tekemään.
Joitakin hidasteita on tullut vastaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa remontin aikataulut viivästyivät, joten siellä opiskelijat ohjataan väliaikaisesti vielä joitakin kuukausia Tampereelle hoidettavaksi.
Kokonaisuudessaan hyppy uuteen on Komulaisen mielestä sujunut onnistuneesti, vaikka samaan aikaan on tehty myös organisaatiouudistus, pilotoitu monihuonemallia ja otettu käyttöön uusia digitaalisia palveluita – kaikki koronapandemian keskellä.
– Minkäänlaista siirtymävaihetta ei ollut, vaan muutos tapahtui yön yli. Tietojen siirto etukäteen ei ollut mahdollista, sillä saimme tiedot ammattikorkeakouluopiskelijoista vasta viikonloppuna, paria päivää ennen kuin palvelut avattiin, kun uusi laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta astui voimaan vuoden alusta.
YTHS sai valtiolta yhteensä 4,4 miljoonaa euroa laajentumisen toteuttamiseen. Hankintoja on mietitty tarkkaan, sillä rahasta on pitänyt riittää moneen tarpeeseen. Pelkästään suun terveydenhuoltoon on pitänyt varustella 54 uutta hoitohuonetta tarvikkeineen ja välinehuoltoineen.
– Varsinkin suun terveydenhuollossa hankinnat ovat olleet mittavia. Osa laitteista päädyttiin hankkimaan leasing-rahoituksella.
Yksityiset mukana YTHS:llä
Ammattikorkeakouluja sivutoimipisteineen on Suomessa kymmenittäin. YTHS:n palveluita on tarjolla nyt 45 paikkakunnalla.
YTHS:n oman toimipisteen perustaminen edellyttää 2 000:ta opiskelijaa, ja suunterveyden palvelupisteen perustamisen kriteerinä on 4 000 opiskelijaa. Moneen pieneen opiskelijakaupunkiin terveyspalvelut on hankittu yksityisiltä yrityksiltä.
– Alihankintapaikkakuntien kirjo on aikamoinen, sillä Kuusamossa on vain noin 50 opiskelijaa ja Kotkassa 3 000. Suun terveydenhuollon alihankintapaikkakuntia on 16 ja niissä seitsemän eri toimijaa. On hienoa, että yksityiset on saatu tähän mukaan – heitä täytyy kiittää yhteistyöstä. Asioista ja yksityiskohdista on saatu sovittua aika mukavasti paikkakuntakohtaisesti, Komulainen kertoo.
Uudistus on edellyttänyt myös mittavia rekrytointeja omiin palvelupisteisiin. YTHS:n suun terveydenhuoltoon on palkattu valtakunnallisesti noin 120 uutta henkilöä, joista hammaslääkäreitä viitisenkymmentä.
– Rekrytoiminen korona-aikana jännitti – kuinka moni haluaa vaihtaa nyt työpaikkaa? Hammaslääkärien rekrytoinnissa ei ollut kuitenkaan ongelmia, ja joihinkin paikkoihin tuli kymmenittäin hakemuksia, Komulainen kertoo.
Aluekohtaisia eroja rekrytoinnissa on silti runsaasti. Varsinkin pääkaupunkiseudulle on ollut hankaluuksia löytää hammashoitajia. Puhelinpalveluun hoidon tarpeen arviointiin tarvitaan edelleen lisävoimia. Sitä on tulossa maalis–huhtikuussa, kun kaikki uudet työntekijät pääsevät aloittamaan.
Palveluille kova kysyntä
Lahden YTHS:llä hammaslääkärin vastaanotolle pääsyä odottava Janika Tapio on kiitollinen uudistuksesta. Vierumäellä liikunnanohjaajaksi opiskeleva Tapio on saanut ajan hammaslääkärille jo toistamiseen. Ensimmäisen käynnin myötä löytyi paikattava hammas, ja seuraavalle viikolle on varattuna jo kolmas aika viisaudenhampaan poistoon.
– Kyllähän tämä uudistus hyvältä tuntuu. Julkiseen hoitoon on ollut välillä vaikea päästä, Tapio kertoo.
Koko Lahden hoitohenkilökunta on siirtynyt YTHS:lle julkisesta terveydenhoidosta. Kiire, kauas tulevaisuuteen menneet potilasajat ja epävarmuus tulevasta heijastuivat aiemmin myös omaan työhön. Hidas hoitoonpääsy terveyskeskuksissa purkautui ajoittain potilailta saatuna kielteisenä palautteena.
– Nyt moni opiskelija on sanonut, että vihdoin mekin pääsemme hoitoon. Itsellekään ei tule ylimääräistä stressiä ulkoisten tekijöiden ja epävarmuuden vuoksi, vaan voi keskittyä työhön, HLL Elina Eerola kertoo.
– Toivottavasti tämä helpottaa myös paineita julkisella puolella täällä Lahdessakin, Hoven lisää.
Tyhjään kalenteriin on ollut toistaiseksi helppo lisäillä aikoja.
– Nyt aikoja on ollut hyvin tarjolla, mutta varauskirjat täyttyvät kiihtyvällä tahdilla, Hoven toteaa.
Valtakunnallisesti kysyntää on ollut paljon. YTHS:n puhelinpalvelu on ruuhkautunut, kun soittoja on tullut suunterveyden palveluihin kolminkertaisesti aiempaan verrattuna. Hoidon tarpeen arviointiin tammikuussa hakeutuneista amk-opiskelijoiden osuus on ollut 65 prosenttia. Vaikka kysyntää osattiin odottaa, sen määrä yllätti.
– Palveluihin on ollut aikamoinen ryntäys. Ruuhka ei ole ohi, mutta uskon, että tilanne tasaantuu. Uusien työntekijöiden perehdyttäminenkin on ollut tammikuussa vielä kesken.
– Meillä ei ole tietoja, minkä verran amk-opiskelijat ovat aiemmin käyneet suun terveydenhuollon palveluissa. Taustalla voi olla patoutunutta kysyntää, Komulainen pohtii.
Hieman osviittaa saatiin, kun amk-opiskelijoiden terveydenhuoltoa pilotoitiin muutamia vuosia sitten Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Silloin suunterveys oli hittituote.
– Kysyntää oli yllättävän paljon, ja potilaille oli myös paljon tehtävää suussa, Komulainen kertoo.
Töitä siis riittää, mutta Lahdessa uskotaan työn pysyvän jatkossakin mielekkäänä.
– Työhän on periaatteessa ihan samaa, mutta meillä on koossa hyvä porukka. Opiskelijat ovat motivoituneita sekä kiitollisia potilaita, Hoven summaa.