Pään ja kaulan alueen syöpien määrä on kasvanut useamman vuoden ajan, ja vuoden 2018 keskittämisasetuksen myötä potilaita on ohjautunut aiempaa enemmän yliopistosairaaloihin ERVA alueilta. Tähän asti ja vielä jonkin aikaa kasvainpotilaita tulee HUSiin kolmelle eri klinikalle (suu- ja leukakirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja plastiikkakirurgia) ja useaan eri osoitteeseen. Kukin yksikkö on hoitanut potilaansa pitkälle itse toisiaan konsultoiden.
Yhteistyö on ollut keskeistä jo pitkään: kaikkien pään ja kaulan alueen syöpäkasvainpotilaiden hoitoa käsitellään viikoittain moniammatillisissa kasvainkokouksissa, johon ovat osallistuneet korva-, nenä- ja kurkkutautien, suu- ja leukakirurgian ja plastiikkakirurgian klinikoiden sekä syöpätautien, patologian ja radiologian klinikoiden asiantuntijat. Lisäksi hoidon suunnitteluun ja hoitoihin on otettu mukaan tarvittaessa neurokirurgian, silmätautien, verisuonikirurgian ja thoraxkirurgian lääkäreitä sekä eri erikoisalojen hammaslääkäreitä.
Uudessa kasvainkeskuksessa päälinjat ja hoitomallit pysyvät samanlaisina, mutta yhteistyötä tiivistetään. Keskus aloittaa ensimmäiseksi toimintatapojen yhtenäistämisen leikkausta edeltävien tutkimusten ja jälkikuntoutuksen osalta.
– Tarkoituksena on poistaa mahdolliset päällekkäisyydet ja pyrkiä löytämään suu- ja leukakirurgian, KNK:n ja plastiikkakirurgian puolien toiminnasta kaikki hyvät asiat, jotka sitten saatetaan kaikkien osapuolien käytettäväksi, kuvailee LT, HLL, suu- ja leukakirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tommy Wilkman keskuksen alkutaivalta.
– Potilaiden osalta pyritään siihen, että kaikki saavat yhtenäisen hoitopolun riippumatta siitä, mikä on hoidosta vastaava erikoisala.
Kun yhteistyö tiivistyy edelleen, potilas tulee yhdelle luukulle ja mahdollisesti kasvainkeskuksella on tulevaisuudessa oma lähetelaatikkonsa.
Harvinaisia ja monialaista hoitoa vaativia syöpiä
Vuonna 2018 HUSin pää- ja kaulan kasvainkokouksissa käsiteltiin 494 uutta potilasta. Vaikka pään ja kaulan alueen syövät ovatkin lisääntymässä, niitä esiintyy vähemmän verrattuna moniin yleisempiin syöpiin. Pään ja kaulan sekä suuontelon alueella on lukuisia erilaisia syöpiä ja yksittäiset syöpätyypit ovat harvinaisia. Siksi kokemusta kertyy hitaasti kunkin tietyn syövän hoitoon, mikäli potilasvolyymi on liian pieni.
Ammattilaisten tiiviillä yhteistyöllä ja tulevaisuudessa osaamiskeskuksessa hoito saadaan nopeasti eteenpäin, vaikka lähete ei aivan tarkka olisikaan.
– Meillä on Suomessa noin 850 pään ja kaulan alueen kasvainpotilasta vuodessa, joista 300:lla on suuontelon syöpä. Näin esimerkiksi yksittäinen lähetettä tekevä hammaslääkäri saa vastaanotolleen syöpäkasvainpotilaan hyvin harvoin.
Osaamisen keskittäminen onkin potilaan, mutta myös asiantuntijoiden etu. Potilaiden tarvitsemat hoidot ovat moniulotteisia, leikkaukset pitkäkestoisia ja potilaiden hoito vaatii usein alkuun valvontatasoisen hoitojakson, sen jälkeen vuodeosastojakson ja edelleen seurantaa. Puhumisen, nielemisen, hampaiston ja kasvojen lihastoiminnan kuntoutus vaatii kasvainten leikkaamisen jälkeen pitkää moniammatillista hoitoa.
Keskus aloittaa ”virtuaaliklinikkana”
Juuri toimintansa aloittaneella keskuksella ei ole vielä omia fyysisiä tiloja. Nyt tehdään yhtenäistymisen taustatyötä, ja tarkoituksena on saada keskukselle omat tilat muiden rakennushankkeiden yhteydessä. HUSin tilapalapeli tulee pyörimään vielä useita vuosia, ja omia tiloja keskukselle voidaan odottaa aikaisintaan vuoden 2021 jälkeen.
Keskuksen toiminta vaatii myös laajan ja monialaisen henkilökunnan. Toistaiseksi omaa henkilökuntaa ei vielä ole, vaan lääkärit ja hoitajat tulevat klinikoiden puolesta. Klinikka on siten alkuun hallinnollisesti virtuaalinen.
Aiemmin luetellun erikoislääkäri- ja hammaslääkärijoukon lisäksi potilaiden hoito vaatii nyt ja fyysisellä uudella poliklinikallakin useiden sidosryhmien ammattitaitoa, kuten esimerkiksi syöpähoitajia, puheterapeutteja, sosiaalihoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja valokuvaajia. Koko joukon kokoaminen vaatii aikaa.
Osaaminen laajaan käyttöön
Kehitystyön tavoitteena on jo pitkään ollut kirurgisen yhteistyön lisääminen ja asiantuntijuuden keskittäminen niin hoitotyön kuin koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Vastaavia keskuksia on Wilkmanin mukaan muissakin yliopistosairaaloissa, mutta HUSin yksikkö on potilasmäärältään selvästi suurin.
Wilkmanin odotukset uuden keskuksen suhteen ovat hyvin käytännönläheisiä.
– Odotan, että erityisesti ongelmapotilaiden hoito muuttuu moniammatillisemmaksi, jolloin kaikkien kolmen klinikan osaajat voivat entistä vapaammin osallistua yhdessä hoitoon. Odotan, että saamme rekisterit yhteisiksi, jolloin seuranta ja tulosten raportointi yhtenäistyy. Lisäksi odotan, että voimme tehdä yhdessä parempaa tiedettä.
Kasvainkeskuksesta toivotaan osaamiskeskusta, jonka tietotaito halutaan myös muiden käyttöön niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
– Tarkoituksena on vastata paremmin alati kasvavaan potilasmäärään, tehdä yhteisiä tutkimusprojekteja ja saattaa laajempaan tietoon yhtenäistyneet hoitopolkumme.