Hammaslääkäri

Perjantai 30.09.2022

Vaasassa kolme työyhteisöä sujahti yhdeksi

Vaasan uuteen Vaasanpuistikon hammashoitolaan yhdistyi kolme hammashoitolaa ja muodostui yli 40 hengen työyhteisö. Toiminnan sujumiseen liittyvää sovittavaa on ollut paljon, ja muutoksiakin tiloissa on jo tehty.

essi_rouvinen_09_web.jpg

– Työporukaltamme on tullut toiminnan sujuvoittamiseksi paljon parannusehdotuksia tiloihin ja käytäntöihin, kertoo uudessa Vaasanpuistikon hammashoitolassa työskentelevä Essi Rouvinen. (Kuva: Johannes Tervo)

Terveyskeskushammaslääkäri Essi Rouvisen mielestä uudessa Vaasanpuistikon hammashoitolassa on aktiivinen tekemisen meininki. Uuteen 20 hoitohuoneen yksikköön yhdistyi kolme Vaasan hammashoitolaa viime marraskuussa.

Uudet, modernit tilat sijaitsevat kaupungin ytimessä vanhan kerrostalon kahdessa kerroksessa. Kolmannen kerroksen käytävien seinillä on tyylikästä sinapinkeltaista, toisessa kerroksessa toinen käytävä on saanut harmahtavan värin, toinen vihertävän.

Hammashoitoloiden siirtyessä saman katon alle muodostui myös kolmesta työyhteisöstä uusi isompi työyhteisö. Rouvinen on uuteen työyhteisöön ja toimitiloihin pääasiassa tyytyväinen.

– Minusta olemme hyvin sujahtaneet toistemme lomaan. Meitä on yli 40, ja näin isossa työyhteisössä moikataan eri kasvoja eri päivinä. Tietysti yhdistymisessä on auttanut se, että olimme tuttuja ennestään.
Käytäntöjä ja sopimista vaativia asioita mietittiin etukäteen työryhmässä, jossa oli kaikkien kolmen hoitolan edustajia ja esimiehet.

Eniten arvelutti kahvihuoneen mitoitus

Etukäteen henkilökuntaa mietitytti ja keskustelutti eniten se, miten kaikki mahtuvat kahvihuoneeseen, joka ei ole mitoitettu yli 40 hengelle.

– Kahvi- ja lounastaukojen ratkaisu oli porrastus. Hoitohuoneet jaettiin arpomalla, kertoo Rouvinen.

Ratkaistavana on ollut myös esimerkiksi koululaisjako: kuka tarkastaa ja hoitaa minkäkin koulun mitäkin oppilaita?

– Yhdessä pohtimalla ja laskemalla oppilasmääriä on pyritty pääsemään tasapainoon. Jonkin verran haastetta koululaisjakoon tulee henkilökunnan vaihtuvuudesta, Rouvinen kertoo.

Työyhteisön muotoutuminen, toimintatapojen kehittäminen ja tilojen muokkaus jatkuu edelleen.

– Työporukaltamme on tullut paljon parannusehdotuksia tiloihin ja toimintatapoihin. Eli miten saadaan toimintaa sujuvammaksi. Esimerkiksi hiljattain ehdotettiin hoitolan painaviin oviin inva-avausnappeja pyörätuolipotilaita ja lastenvaunuja työntäviä varten.

Havaintoja ja ehdotuksia tuodaan esille hoitolakokouksissa, joita pidettiin muuton jälkeen tavanomaista useammin.

– Sovittavaa on koko ajan, ja yhdessä päätetään. Esimerkiksi kahvihuoneen pöytien järjestystä on muutettu jo moneen kertaan, ja nyt se vaikuttaa toimivalta, Rouvinen naurahtaa.

Itse arkityö tuntuu Rouvisesta aika samanlaiselta kuin ennenkin.

– Hammashoitajien arki on muuttunut enemmän, kun tilat ovat isot ja toimitaan kahdessa kerroksessa.

Konsultoinnin käytännöt yhtenäistyivät

Yksi ison työyhteisön etu on se, että konsultointi on helpompaa kuin ennen pienessä hoitolassa.

– Hyvin joustavasti saa kysyä kollegalta mielipidettä tai pyytää katsomaan potilasta. On ollut ilahduttavaa, kun seniorikollega kysyy mielipidettäni, haluaa näyttää röntgenkuvaa tai kipsimalleja konsultoidakseen tai kertoakseen hoitotuloksesta. Hiljattain valmistuneet nuoret kollegat ovat myös avoimia konsultoinnissa, ja heiltä voin aina kysäistä ja tarkistaa, mikä olikaan se aivan viimeisin tieto, Rouvinen toteaa.

Rouvinen toimii myös Vaasassa harjoittelua tekevien kandien ohjaajana, ja ”paljon ovet käyvät”.

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tuula Talvitietä askarrutti etukäteen, tuleeko isossa yksikössä arjesta muissa hoitohuoneissa juoksemista, mutta huoli oli turha.

– Konsultointikäytännöt ovat muuttuneet yhtenevämmäksi. Minusta on hyvä, että kysytään neuvoa.

– Myös sairaustapauksia on helpompi paikata, kun henkilökuntaa on paljon, huomauttaa Rouvinen.

Keskittämisellä haetaan säästöjä

Essi Rouvinen iloitsee siitä, että hammashoitolassa kaikki on uutta ja modernia ja pääsääntöisesti kaikki toimii hyvin.

Alun perin tarve uusille tiloille tuli yhden hoitolan sisäilmaongelmista. Tämän jälkeen ilmeni, että toisen hoitolan tilat tarvitaan yleispuolen käyttöön ja kolmanteen hammashoitolaan ei saada hissiä. Kaikista näistä tiloista olisi pitänyt luopua joka tapauksessa.

– Keskustasijainnilla haettiin hyvää saavutettavuutta, ja nämä tilat kaupunki meille osoitti. Kaikki kolme hammashoitolaa sijaitsivat aikaisemminkin lähellä keskustaa, toteaa ylihammaslääkäri Katri Palo.

– Yhdistymisen takana on myös keskittämisajatus, eli haetaan säästöjä. Vaasassa on nyt kuusi hammashoitolaa, ja edelleen on tarkoitus keskittää niin, että niitä tulee olemaan kolme.

Vaasanpuistikon hammashoitolaan valmistui ensin vuonna 2019 kolmanteen kerrokseen tilat kahdeksalle hoitohuoneelle, jonne siirtyi Hietalahden hammashoitola. Toisen kerroksen tiloihin saatiin mahtumaan 12 hoitohuonetta, ja aiempien hoitoloiden yhteen laskettu hoitohuoneiden määrä pysyi samana. Joitakin muutoksia tehtiin kolmannen kerroksen tiloihin hammashoitolan laajentuessa.

– Henkilökunta sai etukäteen nähtäväksi pohjapiirustuksia. Ehdotuksia tehtiin, niitä kuunneltiin ja osa niistä toteutettiinkin, kertoo Essi Rouvinen.

Arkkitehdille kiitoksia

Uusissa tiloissa kaikki pienetkin sopet on tehokkaasti käytetty varastoina, ja tietokone löytyy lähes jokaisesta tilasta. Virkistystilassa voi jumpata puolapuilla tai istahtaa hetkeksi rauhassa. Potilaille odotustiloja on kolme. Hoitolan eri kerrosten välillä kulkee myös sisäinen hissi esimerkiksi välineiden kuljettamiseen.

– Olen tässä projektissa oppinut valtavasti toiminnan suunnittelemisesta ja tilojen rakentamisesta. Ihan vielä en koe olevani rakennusinsinööri, LVI- tai sähköasentaja tai sisustussuunnittelija, mutta paljon olen oppinut heidän toiminnastaan, Katri Palo nauraa.

Arkkitehdille hän antaa isot kiitokset perehtymisestä suun terveydenhuollon toimintaan.

– Ihmeen hyvin kaikki on tilojen suhteen mennyt. Kun ensimmäisen kerran kävin katsomassa tiloja, en olisi ikinä uskonut, että lopputulos on niin valoisa ja toimiva. Sellaista sumplimista ja kompromissien tekemistähän tämä on ollut.

Muutoksiakin tiloissa on jo tehty. Kun kaikki naiset eivät mahtuneet naisten pukuhuoneeseen, tehtiin miesten pukutilasta unisex-pukkari.

– Käytännössä se on osoittautunut kuitenkin vähän hankalaksi, ja miehille on alettu remontoida omaa pukuhuonetta. Miesten osuus työyhteisössämme on tosin tällä hetkellä hyvin pieni, kertoo Essi Rouvinen.
Potilaat ovat olleet tyytyväisiä kaikkeen muuhun paitsi parkkipaikkoihin, joita on vähän. Parkkipaikat ovat puhututtaneet myös työyhteisössä.

Kohtaamisten kaipuu

Koko uuden hammashoitolan toiminnan ajan on eletty myös korona-aikaa, ja Katri Palo harmittelee sitä, että työyhteisöjen kohtaamisia on liian vähän.

– Se syö työhyvinvointia, kun ei nähdä. Pohjanmaan hyvinvointialueen perustamisen myötä byrokratia on lisääntynyt ja on tullut jo paljon esimerkiksi hallinnollisia muutoksia, jotka vievät aikaa. Tuntuu, ettei ehdi riittävästi käydä hammashoitoloissa, vaikka niitä nyt onkin entistä vähemmän. Toivottavasti kaikkien työmäärä tästä vähitellen tasaantuu, Palo sanoo.