Hammaslääkäri

Sunnuntai 20.10.2019

Vaikuttavuuden mittaaminen on johtamisen työkalu

Vaikuttavuus on tapahtuman aikaansaama muutos asiakkaan tai potilaan toimintakyvyssä tai terveydentilassa, mitä asiakkaalle tai potilaalle tapahtuu. Vaikuttavuudella johtaminen edellyttää tietoa vaikuttavuudesta ja tiedon hyödyntämisen nivomista osaksi johtamisen prosessia.

– Vaikuttavuus tarkoittaa potilaalle relevantteja vaikutuksia, ja kustannusvaikuttavuus kertoo, millä rahalla näitä vaikutuksia saadaan aikaan, selventää Nordic Healthcare Groupin (NHG) tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä.

Vaikuttavuutta voi mitata eri tavoilla. Suoraan potilailta kerättävät, mutta toistaiseksi vähemmän hyödynnetyt PROMit (Patient-reported outcome measures) mittaavat potilaan toimintakykyä ja itse kokemaa terveydentilaa. Potilastietojärjestelmistä puolestaan saadaan kliinisiä mittareita, kuten laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ja toimintakykytestit, sekä ammattilaisten raportoimia mittareita, kuten arviot potilaan
tilasta.

Eri tasoilla tarvitaan erilaisia mittareita. Strategiseen johtamiseen tarvitaan organisaatiotason tietoa ja mahdollisuutta organisaatioiden väliseen vertailuun, mikä edellyttää standardoituja mittareita. Operatiivisen johtamisen tasolla voidaan hyödyntää työntekijä- ja yksikkötason tietoa muun muassa sparraukseen. Mitatulla tiedolla on käyttöä myös päivittäisessä potilastyössä potilaan ja ammattilaisen välisessä kommunikaatiossa.

– Ammattilaisen näkökulmasta tämä voi tuntua hankalalta ja aikaa vievältä, mutta se antaa mahdollisuuksia merkittävästi parantaa hoitoa ja yksilöllistää potilaan hoitoa. Tämä kommunikaatio muodossa tai toisessa on myös edellytys sille, että kukaan jaksaa vastata kyselyihin, Leskelä korostaa.

Jos siis halutaan saada kyselyillä tietoa käyttöön johtamisen välineeksi, tulee potilaan kokea jollain tavalla siitä hyötyvänsä.

Käytettävät mittarit riippuvat tavoitteesta, ja eri asiakasryhmillä on luonnollisesti erilaiset tavoitteet. Jotta voidaan määrittää asiakkaiden kannalta relevantit vaikutukset ja johtaa niistä mittarit,
tarvitaan tarkoituksenmukainen segmentointi.

− Ikäihmisellä tavoitteena voi olla kyetä asua itsenäisesti kotona ja työikäisellä työkykyisenä pysyminen tai kyky palata sairauden jälkeen takaisin omaan työhön. Haimasyöpäpotilaan tavoitteena voi olla hengissä pysyminen, Leskelä havainnollistaa.

Kirjausten kattavuus on edellytys vaikuttavuusmittarien luotettavuudelle.

– Esimerkiksi suun terveydenhuollon asiantuntijaryhmän tunnistamista parodontologiaan ja kariologiaan sopivista seitsemästä potentiaalisesta mittarista kirjaamiskäytännöt mahdollistavat tällä hetkellä vain kolmen mittarin laskennan.

NHG:n yhdessä suun terveydenhuollon asiantuntijoiden ja julkisen suun terveydenhuollon yksiköiden kesken laatima Laatu- ja vaikuttavuusmittaristo koostuu kymmenestä jatkuvasti seurattavasta mittarista. Palvelussa on mukana toistakymmentä organisaatiota sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta, ja palvelu kattaa noin puolet Suomen väestöstä. Mittarit lasketaan kunnittain, hoitoloittain ja tekijöittäin.

Tuloksista kokoonnutaan keskustelemaan yhdessä kuntien edustajien kesken, ja keskusteluissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Mittareita on hyödynnetty myös hammaslääkärien vuotuisissa kehityskeskusteluissa.

– Benchmarkingin myötä esimerkiksi paron statusten kirjausten kattavuus on parantunut huimasti, Leskelä kertoo.

Vaikuttavuudessa, kuten monessa muussakin asiassa on välillä vaikea sanoa, mikä on paljon ja mikä vähän – ratkaisu on vertailutieto.

– Vertaamalla toisiin löytyy mahdollisuuksia parantaa omaa toimintaa. Tieto yksin ei kuitenkaan riitä, vaan siitä on seurattava muutos toiminnassa, Leskelä korostaa ja nostaa esiin johtamiskulttuurin ja asenteiden merkityksen.

– Usein suhtautuminen on ensiksi epäileväinen. Epäillään datan luotettavuutta ja tulosten vertailukelpoisuutta ja vedotaan erilaiseen potilaskantaan, kun ratkaisevampaa olisi pohtia, mitä muut tekevät toisin ja mitä heiltä voi oppia.

Lähde: Riikka-Leena Leskelän esitys Vaikuttavuuden mittaaminen ja sen kytkeminen johtamisen välineeksi Apollonian Kansanterveysjaoston kesäseminaarissa 6.9.2019.