Hammaslääkäri

Maanantai 06.07.2020

Vangit pelkäävät hammaslääkäriä

istock_vanki2.jpg

Kuva: iStockphoto

Hammashoitopelko on vangeilla yleisempää kuin muulla väestöllä, ja vangeilla pelon mahdollisuus on aina otettava huomioon yhtenä hoitoa monimutkaistavana tekijänä, todetaan Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.  

Vangit ovat sosioekonomisesti heikossa asemassa oleva ihmisryhmä, jonka yleisterveyden ja suunterveyden tiedetään olevan keskimäärin huono. Suomessa vankien hammashoitopelkoa ei ole juuri tutkittu, vaikka tiedetään, että vangeilla esiintyy monia hammashoitopelkoon yhdistetyistä tekijöistä tai ongelmista. Näitä ovat esimerkiksi psyykkiset sairaudet ja niihin liittyvät lääkitykset, epäsäännöllinen hammashoitopalvelujen käyttö sekä matala koulutustaso.  

Tuoreessa tutkimuksessaan Oulun yliopiston tutkijat selvittivätkin, miten yleistä hammashoitopelko on suomalaisten miesvankien keskuudessa. Lisäksi kartoitettiin vankien hammashoitopelon yhteyttä suunterveyteen ja hammashoitopalvelujen käyttöön.

Poikkileikkaustutkimuksessa oli mukana 89 miesvankia, jotka kärsivät vankeusrangaistustaan Pelson vankilassa Vaalan kunnassa. Vangeille tehtiin suun tutkimus, ja suunterveyttä arvioitiin ICDAS-kriteeristön ja DMFT-indeksin avulla. Vangeista 46:tta (51,7 %) myös haastateltiin liittyen heidän taustatekijöihinsä ja hammashoitopalvelujen käyttöön. Hammashoitopelkoa arvioitiin MDAS- ja DVAS-kyselyjen avulla. Haastateltujen keski-ikä oli 32 vuotta.

Vankien keskimääräinen MDAS-arvo oli 10,2. Kuten tutkijat olivat olettaneetkin, hammashoitopelko oli vangeilla yleisempää kuin saman ikäisillä suomalaisilla miehillä yleensä. Haastatelluista neljä (8,7 %) raportoi kärsivänsä vaikeasta ja 14 (30,4 %) kohtalaisesta hammashoitopelosta; 60,9 %:lla pelkoa ei ollut tai se oli lieväasteista. Vangit pelkäsivät eniten hampaanpoistoa ja juurihoitoa, ja yleistä oli myös kivun pelko ylipäätään. Suurimmat syyt pelkoon olivat aiemmat kivuliaat tai muutoin hankalat hammashoitokokemukset.

Vankien suunterveys oli yleisesti ottaen heikko, ja valtaosalla (85 %) heistä oli korjaavan hoidon tarvetta. Tämä koski sekä pelkääviä että ei-pelkääviä potilaita, joten tässä aineistoissa ei voitu todeta yhteyttä suuren hoidontarpeen ja hammashoitopelon välillä. Nuuskan käyttö, reseptilääkitysten suuri määrä, huono suunterveys sekä se, että vangit käyttivät hammashoitopalveluista lähinnä päivystyshoitoa, olivat tässä aineistossa voimakkaasti yhteydessä hammashoitopelkoon. Jotkut vangeista kertoivat jopa, etteivät olleet koskaan aiemmin käyneet hammashoidossa. Vangit olivat keskimäärin nuoria, mutta lähes kaikilla oli psykoosilääkitys, joka oli määrätty joko epävakaan persoonallisuuden tai huumeriippuvuuden hoitoon.

Tutkijat toteavatkin, että hammashoitopelko on vangeilla huomattavan yleistä. Lisäksi heillä on muita suunterveyteen liittyviä erityishaasteita, jotka on aina syytä ottaa huomioon heidän hammashoidossaan.

Lähde:
Vainionpää R, Pesonen P, Laitala ML, Pohjola V, Anttonen V. Dental Fear and Dental Health and Attendance among Finnish Male Prisoners. J Oral Maxillofac Res 2019; 10(4): e4.