Post

Suunterveys ja yleisterveysViisi kysymystä koronaviruksesta

4.3.2020Heli Mikkola
istock-hammaslaakari_ja_maski
(Kuva: iStockphoto)

1. Miten COVID-19-viruksen riski pitää huomioida vastaanotolla?

Koronavirustartunnan riskin minimoimiseksi vastaanottotilanteessa erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että potilaita, joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, hoidetaan vain, jos hammaslääketieteellisen hoidon syy on kiireellinen. Tartuntariski on olemassa myös parhaillaan kiertävien influenssa- ja RS-virusinfektioiden osalta.

Henkilökunta ei saa mennä töihin, jos on hengitystieinfektion oireita.

Potilastyössä noudatetaan tavanomaisia varotoimia (Ohje suun terveydenhuollon yksiköiden tartunnantorjuntaan).Erityistä huomiota tulee kiinnittää hyvään käsihygieniaan, henkilösuojainten oikeaan käyttötapaan sekä huolelliseen pintahygienian noudattamiseen.

Eritteillä likaantuneilla suojakäsineillä saa koskea vain potilaaseen. Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella desinfektioaineella aina ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen, koska kädet kontaminoituvat usein käsineen pinnan eritteillä käsineitä riisuttaessa.

Kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen suu-nenäsuojuksen pukemista ja sen riisumisen jälkeen. Suu-nenäsuojusta tai kasvoja ei saa kosketella, koska silmät, nenä ja suu voivat toimia infektioporttina.

Uusi koronavirus on geneettisesti SARS- ja MERS-koronavirusten lähisukulaisvirus. Näistä viruksista kertyneen tiedon perusteella alkoholikäsihuuhteiden, käsien vesi-saippuapesun ja pintadesinfektiossa tavanomaisesti käytettyjen aineiden (mm. alkoholi ja kloori) voidaan olettaa olevan tehokkaita myös uutta koronavirusta vastaan.

 

2. Miten toimitaan, jos potilaalla epäillään koronavirusta?

Potilasta, joka sairastaa tai hänen epäillään sairastavan COVID-19-infektiota, hoidetaan vain, jos hammashoidon tarve on kiireellinen.

Työssä, muun muassa poran käytössä, syntyvien aerosolien takia potilaan hoidossa noudatetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketus, pisara- ja ilmavarotoimia (Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota). Hammashoidossa tämä tarkoittaa käytännössä FFP3(FFP2)-luokan hengityksensuojainta ja kertakäyttöistä potilaskohtaista pitkähihaista suojatakkia tavanomaisten varotoimien lisäksi.

Hoidon päätyttyä tehdään välisiivous, jossa erityistä huomiota kiinnitetään kaikkien potilaan ja hoitohenkilökunnan kosketuspintojen puhdistukseen. Pinnat puhdistetaan emäksisellä yleispuhdistusaineella, minkä jälkeen kosketuspinnat käsitellään desinfektioaineella.  

Muiden koronavirusten on osoitettu säilyvän pinnoilla infektiokykyisinä lämpötilasta ja kosteusolosuhteista riippuen jopa useiden päivien ajan, joten pintadesinfektio on tehtävä huolellisesti.

Potilaan hoidossa syntyvät jätteet pakataan erilliseen jätesäkkiin, joka suljetaan heti ja viedään jäteastiaan. Mahdolliset hoidossa käytetyt tekstiilit pestään 60-90 ºC:n lämpötilassa. Tarkempia siivousohjeita on Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

 

3. Mitä tehdä, jos epäilee sairastuneensa itse?

Jos epäilee itse saaneensa koronavirustartunnan, tulee noudattaa ajankohtaisia viranomaisohjeita.

Toistaiseksi ohjeena on olla ennen hoitoon hakeutumista puhelimitse yhteydessä terveyskeskukseen tai mahdolliseen matkavakuutuksessa mainittuun infonumeroon.

Lisätartuntojen välttämiseksi tulee noudattaa hyvää käsihygieniaa sekä ohjeita aivastamisesta ja yskimisestä.

Suu suojataan yskittäessä ja aivastettaessa kertakäyttöisellä nenäliinalla, joka laitetaan käytön jälkeen välittömästi roskikseen ja kädet pestään saippualla. Jos nenäliinaa ei ole käytettävissä, yskiminen tai aivastaminen tulee kohdistaa hihan yläosaan, ei koskaan käsiin. Ohjeet käsienpesua ja yskimistä varten ovat THL:n verkkosivulla (Käsienpesu ja yskiminen)

 

4. Miten COVID-19-virus tarttuu?

Uusi koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen pääasiassa pisaratartuntana lähikontaktissa.

Virus voi levitä myös virusta sisältävälle eritteelle suoraan altistuttaessa ja eritteellä likaantuneiden pintojen tai välineiden välityksellä.

Tartunta saadaan limakalvojen kautta. Virusta on todettu hengitystie-eritteiden lisäksi myös syljestä. Infektion itämisajan (aika altistumisesta oireiden alkuun) arvioidaan olevan 2–12 päivää.

 

5. Mitä sairastuneista tiedetään?

Uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka oireet muistuttavat influenssaa. Infektion oireina voivat olla yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. Valtaosassa tapauksista oirekuva on ollut lievä.

Vakavasti sairastuneet ovat olleet pääasiassa iäkkäitä ja henkilöitä, joilla on ollut jokin perussairaus. Noin 2 % sairastuneista on kuollut tautiin. Yli puolet tapauksista on todettu yli 50-vuotiailla.

 

Lisätietoa tilanteesta

Suomessa tilannetta seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulla (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19).

Euroopan tautiviraston ECDC:n sivuilla tilannetta seurataan sekä Euroopan osalta (https://www.ecdc.europa.eu/en/cases-2019-ncov-eueea) että maailmanlaajuisesti (https://www.ecdc.europa.eu/en/geographical-distribution-2019-ncov-cases).

Hammaslääkäreitä askarruttaviin kysymyksiin vastasivat tutkimusprofessori Outi Lyytikäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila HYKS infektiosairauksien klinikasta sekä suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri Hannamari Välimaa Helsingin yliopiston virologian osastolta ja HYKS suu- ja leukasairauksien linjalta.

Lue myös: 

Maskien saatavuus huolestuttaa

Koronatartunnan saaneiden kiireellisestä hammashoidosta vastaa julkinen terveydenhuolto

Lue myös
Etsitkö näitä?