Hammaslääkäri

Keskiviikko 03.06.2020

Voiko parodontiitin hoito ehkäistä aivoverenvuodon?

symposium2020_juhana_frosen_2911.jpg

Juhana Frösen toivoo lisää hammaslääkäreitä aivovaltimopullistumatutkimuksen pariin. Kuva: Ismo Henttonen

Suun sairauksien ja niiden hoidon vaikutusta aivoverenvuodon ja aivovaltimoaneurysmien muodostumisen riskiin pitäisi ehdottomasti tutkia enemmän, toteaa professori, ylilääkäri Juhana Frösen Taysista.

Hammaslääkäreille on tuttu tamperelaisen tutkijaryhmän (Pyysalo ym.) vuonna 2013 tekemä uraauurtava löydös: ryhmä tutki sekä puhjenneita että puhkeamattomia aivovaltimopullistumia, ja 70 % :ssaniistä löytyi hammasperäisten bakteerien DNA:ta. Tarina siitä, miten aivokirurgit päätyivät kiinnostumaan suun patogeeneista, alkaa kuitenkin jo 2000-luvun alusta.

– HYKSissä neurokirurgian tutkimusryhmässä olemme vuodesta 2001 alkaen tehneet histologisia tutkimuksia kudosnäytteistä, jotka on otettu aneurysmien seinämistä aivovaltimopullistumaleikkausten yhteydessä, Frösen kertoo.

Tutkijat havaitsivat, että aivovaltimopullistumien vuotamiseen liittyy niiden rappeutuminen ja krooninen tulehdus. Sittemmin todettiin myös, että krooninen tulehdus on yksi avaintekijä siinä, että aivovaltimopullistuma ylipäätään muodostuu. Vuonna 2011 kansainvälinen tutkijaryhmä totesi, että makrofagit ovat avainroolissa aivovaltimopullistumien muodostumisessa. Samana vuonna toinen ryhmä osoitti hiirimallissa, että parodontiittipatogeeni Porphyromonas gingivalis kiihdyttää neutrofiiliaktivaation kautta ihmisen vatsa-aortan aneurysmien tulehdusreaktiota.

Pian tämän jälkeen julkaistiin Pyysalon ja kumppanien tutkimus.

– Viime vuosina meille on selvinnyt, että parodontiitilla ja jopa ientulehduksella on yhteys aivovaltimopullistumien muodostumiseen, Frösen toteaa.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa (Hallikainen ym.) todettiin, että Terveys 2000 -aineistossa laaja-alainen parodontiitti nostaa riskin aivovaltimoaneurysman puhkeamiseen 13 vuoden seurannassa jopa 22-kertaiseksi. Riski moninkertaistuu jo silloin, kun potilaalla on lähtötilanteessa gingiviitti.

– Aneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) on kuitenkin varsin harvinainen, ja Terveys 2000 -tutkimuksen aineisto on melko pieni sen tutkimiseen. Tämän vuoksi aineisto saattaa antaa ylimitoitetun kuvan parodontiitin aiheuttaman riskin suuruudesta.

Tutkijat eivät vielä tiedä tarkalleen, millä mekanismilla tai mekanismeilla parodontiitti ja ientulehdus altistavat aneurysmille ja niiden puhkeamiselle.  

– Sen kuitenkin tiedämme, että kyseessä ei ole suora bakteeri-infektio. On mahdollista esimerkiksi, että verenkierrossa oleva P. gingivalis ja sen bakteerituotteet muokkaavat immuunivastetta niin, että tämä vaikuttaa aivovaltimon seinämien muovautumiseen.

Vähentääkö parodontiitin ja ientulehduksen hoitaminen sitten aneurysmien muodostumisen ja SAV:n riskiä? Tästä ei vielä ole varmaa näyttöä.

– Taiwanilaisen rekisteritutkimuksen perusteella parodontiitin aggressiivinen hoito saattaisi vähentää ainakin spontaanin aivoverenvuodon riskiä.

Tällä hetkellä suomalaistutkijat selvittävät, voisiko aneurysmavuodolle altistavaa suupatogeenialtistusta mitata verikokeella.

– Vaikuttaa siltä, että tämä on mahdollista. Neurokirurgin näkökulmasta olisi hienoa, jos löytyisi keino tunnistaa aneurysman muodostumiselle ja vuodolle alttiit henkilöt. Vielä hienompaa olisi, jos löytyisi jokin suhteellisen helposti hoidettavissa tai ehkäistävissä oleva syy aivovaltimopullistumien muodostumiselle ja puhkeamiselle – kuten parodontiitti ja gingiviitti.

Aivovaltimopullistumia arvioidaan olevan 3 %:lla keski-iän ylittäneistä. SAV:n ilmaantuvuus on Suomessa vuositasolla noin 10/100 000, ja 40 % sen saaneista menehtyy. Usein potilas menehtyy hoidosta huolimatta, ja myös selvinneistä noin puolelle jää merkittäviä neurologisia ongelmia. Paras tapa hoitaa aivoverenvuotoa onkin ehkäistä se ennalta.

– Yllättävän suurella osalla SAV-potilaista ei ole tunnettuja riskitekijöitä, kuten korkeita veren rasva-arvoja tai verenpainetta, Frösen toteaa.

Hän toivookin, että useampi hammaslääkäri innostuisi tutkimaan aihetta.

– Jos olette kiinnostuneita tutkimaan aihetta, ottakaa yhteyttä minuun: juhana.frosen@tuni.fi.


Lähde: Prof., ylilääkäri Juhana Frösenin luento Aivotapahtumat ja suu – parodontiitti aivoverenvuodon riskitekijänä? Apollonia Symposiumissa 14.3.2020.